3 x kuukauden kuvat – kesäkuun kuvat
Nadine Via Per Aspera ad Astra -blogista haastoi jo viime vuonna minut mukaan 3 x kuukauden kuva -blogihaasteeseen. Tarkoituksena on kerran kuussa, vuoden 2024 jokaisena kuukautena, julkaista kolme eri kuvaa seuraavista kategorioista:
- Arkikuva
- Kuukauden huippuhetki
- Ei mennyt kuin Strömsössä
Kokosin tähän postaukseen kesäkuun kuvani.
Arkikuva
Yleisurheilukenttä sopii kuukauden arkikuvaksi vallan mainiosti. Kaksitoistavuotiaalla on ollut kisoja viikoittain, ja minä olen päässyt toimitsijavuoroon useasti kuukauden aikana. Paavo Nurmen kentällä on useimmiten mukavaa, ja lapsi on selvästi ulkourheilija – tulokset parantuvat, tekeminen ja urheilijamoodi ovat kohdillaan.
Kelitkin ovat suosineet, emmekä toistaiseksi ole joutuneet värjöttelemään kovassa tuulessa ja kaatosateessa, kuten niin monesti viime vuonna. Pidän siitä, että yleisurheiluharjoitukset jatkuvat kesällä ja siitä, että kisakausi on kiivaimmillaan. Se on arkea parhaimmillaan.
Kuukauden huippuhetki
Eräänä iltapäivänä kaksitoistavuotias riensi hihkuen luokseni. Hänen luokkatoverinsa oli laittanut viestiä, että jos joku tai jonkun perhe pitää kukista, hän voisi tuoda floristi-äitinsä tekemän pionikimpun kotiovelle. Tyttäreni tuntee minut, sillä hän ilmoitti heti ystävälleen, että täällä kyllä tykätään. Puolen tunnin kuluttua ovellemme ilmestyi huikean kaunis kukkakimppu, joka ilahdutti olohuoneen ruokapöydällä liki kaksi viikkoa. Halusin mainita tämän, sillä kukat oli kerätty kaveriperheen omasta puutarhasta.
Tarjouduin maksamaan kimpusta, mutta maksua ei otettu vastaan. Kun katselin kukkaa, pohdin joka kerta, että onpa ihanaa ja ystävällistä, inhimillistä ja mukavaa. Tällaisiakin ihmisiä on vielä olemassa.
Ei mennyt kuin Strömsössä
Kun katselin kuvakavalkadiani kännykästä, huomasin, ettei mitään ihan ihmeellistä ole kesäkuussa tapahtunut. Ja hyvä niin. Kaikki on mennyt ainakin jollakin tasolla ihan mukavasti. Valitsinkin tähän kuvan, jonka lopputulosta saamme jännittää vielä muutaman viikon. Lemmikkisiilimme Elmo ja Selma viettivät lemmenyönsä 13.–14.6. Elmo ei ole toistaiseksi oikein tajunnut, mitä hänen kuuluisi tehdä ja miten toimia tyttösiilin kanssa, vaikka yritys – ja vinkuna – onkin kova. Pikkusiili jää viiden senttimetrin päähän Selman peräpäästä, ja siitä ei kyllä vauvoja synny…
Tämä olkoon ”ei mennyt niin kuin Strömsössä” -kohta tässä jutussa. Toivomme tietenkin kovasti, että yö lopulta tuottaisi tulosta ja heinäkuun puolivälissä meille syntyisi siilivauvoja.
Tähän on tultu.
Minna