Toukokuinen viikko on kulunut nopeasti. Työkuukausista tämä on melkeinpä hektisin tai ainakin tasoissa marraskuun kanssa. Silti tunnelma on rauhallinen, miltei tyyni, ja kaikki hommat sujuvat mallikkaasti ilman enempää kiireentuntua. Ja se on ihanaa! Yksi asia kerrallaan on melko hyvä ohjenuora sellaiseen tekemiseen, ettei tule hoppua tai hopuntuntua. Vielä kolmisen viikkoa kesälomaan… Viikkon mahtui työn lisäksi harrastuksia, kotihommia ja tietenkin äitienpäivä. Kokosin viikon parhaat kuvina.
Olen nauttinut työmatkalenkkeilystä tälläkin viikolla. Vaikka aamut ovat olleet kylmiä, aurinko on paistellut ja olen saanut ihailla kirsikkapuiden kukintaa matkan varrella, Kupittaan jalkapallokenttien kohdalla. Aamuaurinko on paistanut keskimäärin muutaman tunnin, sitten on ollut pilvistä ja tuulista. Olen sonnustautunut kunnon takkiin ja huiviin näillä lenkeilläni, eikä se ole ollut yhtään yliampuvaa…Viikkoon on mahtunut kolme Elixia-treeniä ja yksi kotitreeni. Personal trainerini oli tämän viikon lomilla, ja sain ”kotiläksyksi” voimailla itsekseni – ja sen toteutin kunniakkaasti. Maanantain ja keskiviikon cross trainingit saivat hien pintaan, ja perjantainen Power pilates ei paljoa jäänyt näistä treeneistä. Reidet ja hartiat olivat todella kipeät seuraavana päivänä. Hyvä niin, treeni meni perille! Sunnuntaina tein kotitreenin vastuskuminauhan kanssa My BnB -tallenteelta.Siilien hoito kuuluu jokapäiväisiin iltarutiineihimme. Siistimme Elmon ja Selman terraariot, laitamme ruoat ja raikkaat vedet heille ja ihmettelemme otuksien touhua, kun he pääsevät lattialle. Aina silloin tällöin otamme kuvia heistä, ja kolmetoistavuotias päivittää niitä siilien Ig-kanavalle. Tässä kuvassa Elmo etsii Selmaa, joka laitettiin jo puhdistettuun kotiterraarioon takaisin.Olen kevään ajan viikoittain (kerran tai kahdesti) leiponut iltapalasämpylät, joista jää kivasti syltävää myös aamupalalle. Sämpylät ovat helppoa leivontaa ja tekemistä, eikä niistä jää ikinä hukkaa. Kaikki, mitä tehdään, menee nopeasti parempiin suihin. Tällä viikolla sämpylöistä tuli ihan extrakuohkeita, en yhtään tiedä miksi. Leivonnassa sattuma astuu joskus peliin…Työviikon lopussa oli ”pakko” ottaa itse muutamia kuvia perjantain blogijuttua varten. Tyyppäsin monenlaisia kohtia kampuksellamme. Taidon portaiden päällä valo on hyvä, vaikka kuvista ei niin kummoisia tullutkaan. Tässä kiteytyy työviikon fiilis kivasti: ei pöllömpää just nyt!Lauantaina tein perinteisen jokirantalenkin ja kuvasin lempikohtiani. Aurinkoi paistoi oikeastaan melkein koko päivän. Olin pukeutunut varmuudeksi kaikenlaisiin tamineisiin, joista suurin osa oli aivan liikaa. Lenkkeilin kotoa jokirantaan, jokirannasta keskustaan ja kukkakauppaan. Siitä ajelimme mieheni kanssa Myllyyn piipahdukselle ennen kuin haimme kolmetoistavuotiaan kevään ensimmäisistä ulkoyleisurheilutreeneistä.Jokirannan tulppaanit ovat kukassaan. Ihastelin niitä lauantailenkilläni. Ensimmäistä kertaa tuli tunne, että kesä on tulossa. Ihan kohta.Viikon kohokohta oli sunnuntainen äitienpäivä. Mitään muuta en tässä elämässä niin mieluusti ole kuin äiti. MIes ja kolmetoistavuotias olivat laittaneet aamiaisen sekä hankkineet kukat ja lahjan. Sain Marimekon lahjakortin yhteisesti kaikilta lapsilta ja mieheltä, kolmetoistavuotiaalta sain kosmetiikkaa, karkkia ja kauniin itse tehdyn kortin.Pukeudun äitienpäivänä Marimekon Mansikkavuoret-mekkoon, josta pidän kovasti. Pupu-tennaritkin pääsivät ulkoilemaan ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Vaikka jalat näyttävät vielä kalpeilta, uskalsin lounaalle värittömissä ohuissa sukkiksissa.
