Vuoden viimeisiä päiviä viedään! Joulu on taputeltu, ja joulukuusen poisto-operaatio on pohdittu. Jouluviikko ja joulu siinä samassa sujui varsin rennoissa ja kotoisissa tunnelmissa, totesinkin puolisole (ja varmaan monelle muullekin), että tämä joulu on ollut yksi aikuisikäni parhaista. Ei kiirettä minnekään, ei hössötystä sinne tänne, ei pakkoja, ei liiallisia odotuksia ja niin edelleen. Mukavaa kaikkinensa. Kokosin jouluviikon parhaat kuvina.
Jouluviikon parhaat kuvina
Olen odottanut kunnon talvea. Sellaista pakkastalvea, jossa lumi pysyy kivasti muutaman kuukauden maassa. Toistaiseksi pakkasta ei juuri ole ollut ja marras- ja joulukuu ovat tarjonneet lähinnä plussakelejä ja vesisadetta. Mutta sitten yhtäkkiä juuri ennen jouluaattoa saimme pikkupakkaset ja hentoisen lumikerroksen maahan. Heti oli valoisampaa ja samalla jotenkin jouluista. Kahden vuorokauden jälkeen olikin jälleen syksyistä.Sain keskimmäiseltä pojalta ja hänen tyttöystävältään joulun jälkiruokapöytätoiveen: Jospa leipoisin New York -juustokakun. Ja niin minä tietenkin tein. Siitä tuli hyvä, ja etenkin seuraavana päivänä kakku maistui taivaalliselle. Ette ehkä usko, mutta tein ihan itse tämän kylkeen mansikka-vadelma-marjamelbakastikkeen. Sekin onnistui hyvin! Koti tuntuu heti jouluiselta, kun kuusi on kannettu sisään ja koristeltu. Tässä kuvassa olen juuri saanut jouluruokapöydän liki valmiiksi katettua. Pian pääsimme syömään.Joulun pitkä loma on sitä(kin) kiva, että ehtii panostaa kaikenlaisiin treeneihin ja on mahdollisuus treenata myös aamuisin, päivisin tai vaikka iltamyöhään, jos iltatreenaaja sattuisi olemaan. Tähän viikkoon mahtui yksi personal trainer -kuntosalitreeni, yksi todella kovan sykkeen cross training, yksi vähän erilaisempi cross training ja jokapäiväinen tunnin tai puolentoista kävelylenkki. Sain joulun suloisimman lahjan neljätoistavuotiaalta. Kerroin siitä jo joululahjapostauksessa, mutta päätin nostaa sen myös tähän viikon parhaat -koontiin. Ansaitusti. Suorastaan rakastan tätä ja ajatusta lahjan taustalla. Lauantaina vierailimme mieheni isän ensimmäisissä (kyllä, juhlia on kahdet…) 80-vuotisjuhlissa. Aurinko paistoi, ja minä ihmettelin kamera kädessä, ottaisinko hienosta uudesta sillasta kuvan, mutta kamera oli toisin päin ja nappasin tämän kuvan vahingossa mietteissäni. Siitä tuli ihan kiva, hiukan hassu. Kuva kuvastaa hyvin tunnelmia ja sitä, miten aurinko häikäisee silmiä……ja sitten ihan tarkoituksella napattu vessaselfie kivassa ”juhlatallivessassa”. Synttäreiden pukukoodi oli smart casual, ja päädyin (mieheni vaatetuksen hienosti yhteen sopien) Marimekon Kaksoset-kolttuuni.
