Asioita, joita en tajua

Havahdun monesti sellaiseen yksinmutinaan, jossa pään sisäinen mantrani menee jotenkin näin: en yhtään tajua, miksi jotakin tehdään, miksi jostakin puhutaan tai miksi ihmeessä jotakin asiaa ylipäätään tehdään. Yksinpuhinaani lukeutuvat myös lähinnä muiden ihmisten tekemisten tai tekemättä jättämisten (ihmistähän peruspsykologiankin mukaan ärsyttää eniten toiset ihmiset ja heidän tekemisensä) hämmästely sekä liikenne- tai sääolosuhteiden hirvistely. Joskus yksinpuheluni päätyy myös dialogiin ja äänekkääseen kanssaihmisten kanssa ihmettelyyn. Siksi päätinkin, että kirjaan nyt avoimesti ylös asioita, joita en tajua.

Asioita, joita en tajua

Dieettejä. Erityisesti sellaisia dieettejä, joissa kituutetaan viisi päivää ja mässäillään kaksi päivää. Tai sellaisia, jotka eivät millään tavalla linkity perusravitsemussuosituksiin. Kun niin vähällä perustekemisellä saavuttaisi paljon enemmän kuin kausittaisilla dieeteillä. En tajua.

Kokouksia, joissa on asialista, mutta jotka eivät pysy asiassa.

Valitusta kouluruoasta. Kyllä, olen tehnyt sitä itsekin, mutta. Meillä täällä Suomessa tarjotaan lapsille joka päivä edes jollakin tavalla ja tasolla ajateltu lounaskokonaisuus, joka kaiken järjen, terveyden ja perhetaloudellisen ajattelun kannalta kannattaisi syödä. Ei se ole aina lempparia ja joskus tarjolla on jotakin kummallista, tiedän, mutten silti tajua yhtään valitusta kouluruoasta.

Osaamattomuutta ylimmissä viroissa ja toimissa. En kerta kaikkiaan ymmärrä, miten joku voi olla ministeri, ministeriössä, ylipäällikkö tai vaikkapa kunnan johtaja ilman pätevyyttä, joka hankitaan asianmukaisella osaamisella. En tajua, että tietynlaista ylintä valtaa käyttävänä voisi toimia joku, jonka koulutus ja osaamisperusta ei vastaa kyseisen alan vaateita, substanssia, johtamisosaamista ja niin edelleen. En tajua.

Excelöintiä. Minkään asian Excelöinti ei ole minusta minkäänlainen elinehto. Taulukkoja voi laatia muuallakin, ja ilmankin taulukoita voi selvitä. Vaikka suunnitelmallinen olenkin, en ole koskaan oppinut pitämään ja tajuamaan tällaista taulukointia. Liian pikkutarkkaa kaltaiselleni tyypille.

Suomalaisia viitearvoja. Otetaanpa nyt vaikka esimerkiksi ferritiini. Jossain päin maailmassa sen viiterajan ala-arvo on jopa 30–70 tuntumassa, meillä 15. Ja kyllä, tiedän, miten viitearvot muodostuvat, mutta silti en tajua. Ja etenkään siksi en tajua.

Suomalaisia helteestä marisijoita. Kesä on ihmisen parasta aikaa, kesäkuumuus on plussaa.

Varmistelemista. En voi käsittää jatkuvaa varmistelua, tiettyä arkuutta esimerkiksi päätöksenteon edessä. Kun asiat sovitaan, niin toimitaan. Jos tulee muutoksia, muutetaan suunnitelmia. Jatkuva minkä tahansa asian varmistelu (opiskelujutut, työjutut, kotijutut jne.) saa minut puhisemaan, en tajua.

Että liikenteeseen lähdetään omalla autolla eikä noudateta liikennerajoituksia. Esimerkiksi ajetaan liian hiljaa ja tukitaan tie ja menoreitti ja hidastetaan kaikkea kulkemista. Liikenne on se sellainen asia, jossa minä en ole lainkaan hyvä. Katso myös kohta Excelöinti.

Ettei joku syö aamupalaa. En ole sitäkään koskaan tajunnut. Aamupala on päivän tärkein ateria. Ilman sitä olen itse täysin pulassa.

Tähän on tultu.

Minna

Kuvakollaasi tehty Canvalla. Kuvat kollaasissa Arto Arvilahti.