Blogihaaste: Ekotekoja vuodelle 2023
On asioita, joissa minun tulee kehittyä ja petrata. Yksi sellainen on ekologisuus.
Kuten olen aiemmin kirjoittanut, kierrättäminen, kompostointi ja lajittelu tuntuvat hankalilta ja aikaa vieviltä. Olen kuitenkin mm. siistinyt sekä omaa että lapseni vaatekaappia ja lahjoittanut hyväkuntoisia vaatteita eteenpäin. Se on mielestäni mitä parhain ekoteko!
Blogiryhmässämme päätimme ottaa alkuvuoden yhteiseksi blogijutuksemme ekologisuus-haasteen. Päätin tarttua tähän niin, että listaan…
Ekotekoja, joissa minun pitää skarpata
Muovikassin ostaminen. Nolottaa. Kangaskasseja ja lankahedelmäpusseja on kaapeissa ja hyllyillä jos ja vaikka minkälaisia. Mutta. En nappaa niitä mukaani kauppareissulle. Olen epäekologinen muovipussihankkija. Joka kerta ostan uuden. Ja joka kerta perustelen tätä itselleni hiljaa mielessäni sillä, että kyllä meillä roskapusseja aina tarvitaan. Sanoinko jo, että hävettää? Tämän vuoden aikana tavoitteeni on päästä tästä tavasta ja muistaa napata kangaskassi eteisestä mukaani kauppaan.
Auto. Työmatkat ja kaikenlaiset siirtymät. Omalla kohdallani tämä ei niinkään nykyään ole minkään asteinen ongelma, mutta mies kulkee kaikki matkat autolla ja parkkeeraa marketin pihalle mahdollisimman lähelle ovea. Itse en sijaan olen jo petrannut: kävelen aina kun voin. Aina. Kesällä olen kävelyn rinnalle lisännyt fillarointia. Meillä on kaksi autoa. Omaani käytän vain harvoin, ja olen villeimmissä ajatuksissani ajatellut, etten tarvitsisi lainkaan omaa autoa. Mies on toistaiseksi ollut eri mieltä.
Paperi- ja pakkausroska. Yhden tärkeän askeleen olemme jo ottaneet – olemme liimanneet oveemme ”Ei mainoksia tai ilmaisjakelua” -tarran, jolla pyrimme sekä välttämään postilaatikkoruuhkaa että turhaa paperiroskaa. Pakkausroskan kanssa pitää petrata, sillä muovijätettä kertyy aivan kamalasti! Juusto-, leikkele-, liha-, kana- ja kalapaketit. Maito-, kerma-, proteiinijuomatölkit. Ne täyttävät roskiksen melko nopeasti. Tämän vuoden tavoitteeni on vähentää muoviroskaa. Mitenhän tätä voisi mitata?
Lajittelu. Käsi pystyyn virheen merkiksi. Vaikka kuinka olen lupaillut, en ole vieläkään lajitteluihminen. Minulla on tähänkin perustelu: jätejärjestelmämme on minusta huono ja olen nähnyt, miten kaikki kipataan samaan roska-auton säiliöön. En viitsi tehdä turhaa työtä. Toinen perusteluni on se, että roskiskaappimme on hankala ja sijaitsee hankalassa paikassa, joten ei pysty, ei kykene. Nyt otan itseäni niskasta kiinni ja viimeistään kesälomalla alan opetella ja toteuttaa jonkinlaista lajittelua.
Shoppailu. Olen mielestäni kunnon kulukuurilainen enkä tee kovinkaan herkästi esimerkiksi heräteostoksia ja turhia hankintoja. Nyt kun sanon tämän ääneen ja pohdin viimeisen puolen vuoden kulutusta nimenomaan vaatteisiin, kosmetiikkaan, kodintarvikkeisiin tai muuhun vastaavaan, huomaan, että olenhan minä ostanut.
Ainakin kahdesti olen sortunut johonkin sellaiseen, jota en akuutisti tai ihan oikeasti tarvitse. Minulla on riittävästi kolttuja, korviksia, meikkejä ja meikkipusseja. Omistan aivan riittävän monet parit farkkuja, ja nykyiset lakanatkin ovat oikein kelpoja. Seuraavaan puolen vuoteen en osta yhtään mekkoja, yhtään hametta tai yhtäkään korvakoruparia.
Ei-niin-täydet tiski- ja pyykkikone. Itse olen jo vähän oppinut. Oppinut siis sen, että tiski- ja pyykkikone käyvät vain, kun ne ovat oikeasti täynnä. Mies pesee astioita koneessa, kun ylähyllyllä on kolme kahvimukia ja alahyllyllä neljä lautasta. Pyykkikoneperiaate on samanlainen. Itse taidan tunkea liiankin täyteen erityisesti viimeksi mainitun… Olen hiljalleen opettanut puolisoani, että antaa tsikikoneen olla, minä täytän sen sitten loppuun ja laitan päälle. Pyykeissä on vielä tekemistä.
Nämä ekoteot onnistuvat jo!
Kotimaisuuden suosiminen. Pyrin ja pyrimme hankkimaan kotimaista aina, kun se on mahdollista. Tavarat, ruoat, palvelut. Kaikki.
Olen vähentänyt kirjojen ja lehtien ostamista. Lehdet luen verkossa ja suurimman osan kirjoista kulutan äänikirjoina.
Ylijäämäruoka. Pyrin ruoanlaittovaiheessa varmistamaan, etten tee ruokaa kymmenelle, jos syöjiä on kolme… Olemme ottaneet käytänteen, jossa tämän päivän päivällinen on huomisen lounas. Tai päivällinen osalle. Työeväs. Tähteitä voi myös käyttää ns. jämäruokiin.
Ekologisemman elämäntyylin harjoittelu kannattanee aloittaa näistä arjen pienistä asioista ja tekosista. Kun niistä muodostuu itselle tapa, ollaan jo hyvin lähellä ekotekorutiinia.
Tähän on tultu.
Minna
P.S. Blogirinkimme ekoteko-juttuja Tyylimurun Tiinalta täällä ja Via Per Aspera Astralta täällä.
Kuvat: Unplash
Asun Etelä-Ruotsissa ja meillä on omassa pihassa kaksi roskapönttöä ja molemmissa on neljä eri osaa/lokeroa. Keittiön roskakaapissa on nelä laatikkoa: komposti, sekajäte, muovi ja laiteltavat, jonne laitamme metallin, kartongin ja lasin ja ne lajittelen pihassa roskapöntöllä eri osioihin. Paperille on keittiön nurkassa tyylikäs metallitynnyri kannella.
Meillä tulee kahdessa viikossa about kolme sekajätepussia. Eniten meillä tulee kartonkia ja muovia. Tässä tuotteilla on vielä petraamista. Toiset onnistuvat jo paremmin niin, että yhtä tuotetta ei ole pakattu moneen kertaan. Meidän roska-auto on rakennettu siten, että siellä on eri osiot/lokerikot eri jätteille.
Seuraan tätä ekologisuusprojektia mielenkiinnolla!
Minun sudenkuoppani on reissaaminen. Autoa en käytä kuin pari kertaa kuussa. Suomeen tulen juna-laiva-juna-yhdistelmällä mutta joka vuosi käydään kerran tai kahdesti jossain haistelemassa lämpimämpiä tuulia (Kanaria, Marokko jne).
Kiitos kommentista ja omasta ”tarinastasi”. Olen / olemme nyt alkaneet panostaa ekojuttuihin, katotaan kuinka sujuu. Kirjoitan siitä sitten jossain vaiheessa, että missä mennään… 😉
Minna
Kotiini ei mahdu erikseen astioita muoville, lasille, metallille jne. Olen ratkaissut asian siten, että sekajätteen ja biojätteen lisäksi on vain yksi kierrätyskassi. Lajittelen sen sitten vasta tyhjennysvaiheessa. Aikaa menee muutama minuutti.
Arvostan! Meillä roskakaappi on vähintäänkin oputo, epäkäytännöllinen ja siivoton. Jotain pitää tehdä! 🙂
Minna