Kasvihuone on taas kevätkunnossa
Terveiset takapihalta! Edellisvuonna pystytimme minikokoisen kasvihuoneen takapihamme terassille. En ole koskaan ollut viherpeukalo, ja viherkasvienkin hengissä pitäminen on ollut minulle hankalaa. Sitten yhtäkkiä kaksi vuotta sitten innostuin kokeilemaan hyötypuutarhurin hommia – ja ilahduin, kun sain suoraan kasvihuoneesta ruokapöytäämme kirsikkatomaatteja, kurkkua, retiisejä ja porkkanoita, yrttejä ja kaikenlaista. Sama toistui viime vuonna.


Ja juuri siksi kunnostin kasvihuoneen myös tänä keväänä. Koska toukokuun alku oli kylmä ja öisin oli pakkasta, aloitin työn vasta viime viikonloppuna. Olin ollut syksyllä laiska ja jättänyt naatit ja kaikenlaiset kasvinjämät siivoamatta, joten ensi työkseni minun piti siivota ja perata kasvihuoneen pohja kunnolla.
En löytänyt mistään kunnollisia työvälineitä, joten päädyin suorittamaan tehtävän käsin ja pienellä lumikolalla. Kaksitoistavuotias ihmetteli vieressä. Hänen tehtävänään oli toimia jätesäkin suuaukon aukaisijana.
Nappasin pois pystyyn kuolleet kasvin jämät. Lappasin suurimman osan vanhasta mullasta jätesäkkiin, sitten kippasin uutta multaa tilalle. Kaksitoistavuotias kasteli pohjan, ja minä tasoittelin. Istutimme basilikan, mintun ja kirsikkatomaatin taimet sekä porkkanaa, retiisiä, tilliä ja salaattia siemeninä. Jätin tilaa vielä kasvihuonekurkun taimelle. Sen käyn metsästämässä ensi viikolla.





Urakan lopuksi sekoitin kasvilannoitetta veteen, ja kaksitoistavuotias sai viimeistellä istutuksemme. Lakaisin terassille kaatuneet mullat, suljin jätesäkin ja kasvihuoneen luukut. Ilta-aurinko paistoi, omenapuu oli kukkeimmillaan. Tartuin puhelimeeni, otin kuvia ja hymyilin. Vaikka kynsieni alla oli kilo multaa, olin siinä hetkessä varma, että uurastus kannatti.
Takapihamme on aurinkoinen: siihen paistaa aamupäivästä iltamyöhälle. Uskon, että kevään ja alkavan kesän lämpö saa istutuksemme menestymään. Ampiaisetkin viihtyvät lämpimällä takapihalla. Se on oikein jees ja tarpeellista, mutta ne tekevät pesänsä katto- ja seinärakenteisiin ja pörräävät ikävästi ympärillä aina, kun yritämme viihtyä ylä- tai alaterassilla.
Niinpä viritin heti kasvihuoneurakan jälkeen suodatinpussista pienen valeampiaispesän kasvihuoneen lähettyville.
Tähän on tultu ja tästä voi kasvihuoneen kesä alkaa!
Minna