Korona ei olekaan ohi

…enkä niin ihan oikeasti syksyn alussa luullutkaan, mutta toivoa ehdin elätellä ja hetken hengitellä. Iloitsin rokotteista, rajoitteiden purusta ja siitä, että olimme vapaita. Nautin lähiopetuksesta, elokuvahetkistä ja ravintolaillallista. Unohdin yli kuukaudeksi THL:n raportit ja jatkuvassa nousukiidossa olleet tilastokäyrät.

Uskalsin osallistua kasvokkain tapaamisiin ja nauttia illanistujaisista, matkustaa Helsinkiin koulutustilaisuuteen ja istua julkisissa kulkuvälineissä. Uskalsin riisua maskin.

Yhteiskunta avautui.  Tunsin rohkeutta. Voitonriemu valtasi minut hetkittäin. Rokotekattavuus- ja sairaalatilastot saivat hymyilemään vielä syyskuussa. Lokakuussa leukani putosi rintaan: tässäkö tämä oli?

Korona ei olekaan ohi.

Kasvomaski roikkuu aidalla

Rokottamattomia on valtava joukko, ja rokotevastaiset ovatkin oma vahva rintamansa. Erityisesti nuoret aikuiset uskovat pseudotietoa ja karttavat rokotetta. Valtakunnan eri tahot yrittävät kampanjoida, pystyttää non stop -rokotepisteitä ja tiedottaa rokotteen tutkituista hyödyistä. Valtakunnassa otettiin käyttöön koronapassi.

Kaikkea yritetään, mutta tämä joukko ei omasta kannastaan tingi.

Yhtäkkiä koronatilastot vilkkuvat punaisella ja THL:n aiempi ennuste sairaalapaikkamääristä toteutui. Jos olisimme malttaneet syksyn alussa odottaa alkuperäisen suunnitelman yli 80 prosentin rokotekattavuutta, uskallan väittää, että ennuste olisi toisenlainen, varmasti myös nykytilanne.

Me avasimme laajasti ja melkein kaiken. Me avasimme ennen kuin tavoiteltu rokotekattavuus oli saavutettu. Me avasimme liian aikaisin ja kertarysäyksellä. Ja kuinkas sitten kävikään?

Lokakuussa kaksi tuttavaperhettämme sairastui koronaan rokotteista huolimatta, ja heti tämän uutisen jälkeen Matruusin kaveripiirissä tapahtui sama re-ilmiö. Kaiken kruunasi se, että suuri nuorisojoukko oli altistunut taudille. Nämä altistuneet ,jo aiemmin koronan sairastaneet ja rokotteet saaneet, saavat kuitenkin valtakunnallisten ohjeiden mukaan jatkaa normaalia elämäänsä kontaktin jälkeenkin.

Mikäs siinä. Viidettä aaltoa odotellessa.

Olen hiljaa mielessäni pohtinut, missä ovat uutisoinnit näistä tartunnoista, joita alkaa ilmaantua heille, jotka ovat joko sairastaneet koronan tai saaneet molemmat rokoteannokset. Minua korona pelottaa, ja pohdinkin sairaalatilastoja tarkastellessani, missä ovat suunnitelmat uusista linjauksista, jos (ja kun!) tautitilanne tästä vielä pahemmaksi äityy.

Viisas ystäväni totesi taannoin, että ei tässä ole kyse sairaudesta tai tautitaakasta, tässä on kyse politiikasta, osallisuudesta, yhteiskunnan toiminnasta ja vapaudesta. Tämä tällaisen kansanterveystieteilijänplantun oli helppo niellä. Nyökkäilin, hymähtelin. Ystävä on oikeassa.

Lisäksi tässä on vahvasti kyse taloudesta. Terveystalous-näkökulma on toki varsin viisas – jopa pakollinen yhteiskunnan toimivuutta ja kestävyyttä ajatellen –  mutta silti tohdin pohtia ääneen, miksi ihmeessä tässä tilanteessa emme testaa rokotettuja tai koronan jo sairastaneita, miksi emme ennakoi viidettä aaltoa ja miksi ihmeessä emme ota koronapassia laajempaan käyttöön.

Tiedetään jo nyt, että sen käyttöönotto sai rokottamattomat nuoret liikkeelle!

Tähän on tultu.

Minna

Kuva: Unsplash

puheenaiheet terveys ajattelin-tanaan ystavat-ja-perhe
Kommentit (14)
  1. Työskentelen sellaisella kampuksella, jossa opiskelijoita pyörii päivittäinen kolmisen tuhatta ja ikärakenne heillä 15 > .
    Eli suurinta osaa porukasta ei kannusta rokotuksiin edes se baariin pääseminen. Maskit jäivät käyttämättä sillä sekunnilla kun se ei enää ”pakko” ollut.

    Koulun tiloissa maskeja ei enää julkisesti tarjolla, niitä + käsidesejä ei näy kuin henkilökunnan taukotiloissa.
    Kolmesti rokotettu olen, joten en varmaankaan tartunnasta tehopaikkaa tarvitsisi, mutta maskia käytän julkisissa tiloissa ja tilaisuuksissa, missä isompi joukko ihmisiä paikalla.

    Ja kyllä, pelkään koronaa.

    1. Moi,

      tämä juuri. Koronapassi pitäisi saada laajempaan käyttöön pikaisesti.
      Minna

  2. Katariina Juuli
    7.11.2021, 07:05

    Suomessa kokeillaan tällä hetkellä silmät kiinni -strategiaa. Johto ja lehdistö yhdessä rintamassa puristaa sormet ristiin ja toivoo niin, niin kovasti, että jos ketään ei testata, mitään tartuntoja ei raportoida, nousevia kuolleisuustilastoja ei uutisoida, long covidista ei puhuta (koska suomalainen pitkäaikaistutkinus aiheesta puuttuu….), kaikki covidin kotona kärsineet unohdetaan täysin ja sairastuneet leimataan vain niiksi jotka eivät ota rokotteita, covid-ongelma vain katoaa, ja kaikilla on taas hauskaa. Sen sijaan nyt ajetaan täyttä vauhtia päin jyrkännettä, eikä vauhtia voi enää pysäyttää, kun kukaan ei tiedä, missä kaikkialla virus on liikkeellä, kun lapsia ja kahdesti rokotettuja ei edes testata ja jäljitys on umpikujassa. Luulin eläväni yhteiskunnassa, jonka tarkoitus oli suojata kansalaisiaan esimerkiksi maailmanlaajuista pandemiaa vastaan, mutta elänkin yhteiskunnassa, joka pitää jäseniään tyhminä, kun he haluavat suojella itseään, perhettään ja jopa kaikkia niitä tuntemattomia, jotka tällä politiikalla tulevat menettämään terveytensä loppuelämäksi (myös lapsia kuuluu tähän joukkoon) tai kuolemaan. Ai niin, nehän on vaan niitä vanhuksia ja monisairaita tai niitä vähemmän älykkäitä jotka ei ota rokotteita tai niitä joilla on vaan huono immuunivaste rokotteisiin tai vaan niitä joilla on ”huono onni”, ei siis isovanhempia, ystäviä, sukulaisia, omia vanhempia, työkavereita, tuttuja, naapureita, omia lapsia tai kenties jopa juuri sinä itse.

    1. Hei,

      mahtava tuo termi ”silmät kiinni -politiikka”, hyvin osuva. Nyökyttelin uutisointi-kohdassa: valtakunnan päättäjätahot hymistelevät, media päättää olla kirjoittamatta ja uutisoimatta ja näin ajatellaan, että ongelma on sivuutettu. Näin hiemn mutkat suoriksi -ajatuksella… Meiltä puuttuvat tällä hetkellä sekä asiantunteva ennakointimalli että aktiivinen tekeminen/keskustelu.
      Minna

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *