Viikon parhaat valinnat: tämä vai tuo?

Huh huh, olipa viikko! Viikon parhaisiin lukeutuivat ehdottomasti onnistuneet hankekokoukset, inspiroivat työt, kymmenvuotiaan ihanat koulukuvat, perjantaina siivottu koti sekä Vuoden opettaja -kunnianmaininta. Teimme kymmenvuotiaan kanssa tällä viikolla elämämme ekat kurpitsalyhdyt. Sekin oli varsin mukavaa. Kokosin viikon parhaat tällä viikolla yleisön toiveesta viikon valintoina – tämä vai tuo?

Pukeutuisiko mekkoon vai farkkuihin?

Sekä että. Ohjauksissa ja opetuksissa panostan pukeutumiseen, vaikka etänä pääasiassa olemmekin. Ensin pukeuduin alkuviikosta mekkoon ja isoihin korviksiin, loppuviikosta valitsin mustat tiukat farkut ja kivasti laskeutuvat kauluspaidan. Molemmat ihan jees.

Menisikö kävellen vai autolla?

Olin tällä viikolla konkreettisesti pari kertaa liikenteessä työ- ja opiskeluasioilla. Ensimmäisellä kerralla päädyin autoon, koska satoi kaatamalla, mutta toisella kerralla olin reipas ja kävelin eestaas. Mihin ikinä voin ja mihin ikinä aika riittää, otan mieluusti apostolinkyydin.

Tekisikö makumatkan New Yorkiin vai Singaporeen?

Ensin kokeilin Pauligin uutuuskaupunkikahvia, Singaporea. Se oli minusta liian tummaa ja äkäistä. Vaihdoin nopeasti takaisin vanhaan tuttuun New Yorkiin. Se sopii joka tilanteeseen ja maistuu niin aamulla kuin iltapäivälläkin. Tilkka maitoa mukaan ja siinä se on! Singaporesta voisi saada hyviä kotilatteja?

Lukisiko kotimaista vai ulkomaista?

Lopettelin tällä viikolla Elina Jokisen Päivä, jona Stella Julmala tuli hulluksi -kirjan. En muista lukeneeni niin outoa kirjaa pitkään aikaan. Kerronta oli sekava ja perässä vaikea pysyä. Tämän jälkeen päädyimme kahden hengen kirjakerhomme kanssa vaihteeksi kansainväliseen tuotantoon ja nappasimme lukemistoon Jenny Colganin Raikkaita tuulia ja lukemattomia kirjoja -teoksen. Olen ahminut sitä jokaisena vapaahetkenäni. Melkein koko kesä ja alkusyksy kuluikin kotimaisten teosten parissa.

Lähtisikö salille vai tekisikö kuulatreenin kotona?

Pohdin ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen, menisinkö salille. Ajatus myllersi päässäni noin kymmenen minuuttia, sitten keräsin kuulatamineet olohuoneen jumppakorneriksi nimettyyn pisteeseen ja huhkin kuulatreenin kotona.

Kannatti. Olen vannoutunut kotitreenaaja, kotitreeniheimolainen.

Taidan jäädyttää salikorttini ainakin toistaiseksi, sillä My BnB -livetreenien tarjonta on huikea ja minä olen jo fakkiutunut niihin. Tällä viikolla tein voima- ja liikkuvuustreenejä.

Valitsisiko tuon vai tämän? Koulukuvat syynäyksessä

Kymmenvuotiaan koulukuvat tulivat yhtäkkiä perjantai-iltana linkkinä. Liikutuin. Ne olivat ihania. Kuvaaja oli saanut taltioitua hänestä aidon pienen tytön. Sellaisen kuin hän on. Ilmeet, värit, asennot…kaikki kohdillaan! Oli todella vaikea valita, mitkä menevät tilaukseen. Prosessi on edelleen hieman kesken, vaikka meillä on kyllä suosikkimme.

Lähtisikö hyvinvointipäivään vai möllöttäisikö kotona?

No hyvinvointipäivään tietenkin! Kerrankin ”ehdin saada lippuni” ajoissa ja pääsin mukaan huikeiden Anna Saivosalmen ja Susanna Juntusen lauantain aktiivipäivään. Olin saanut houkuteltua ystävänikin mukaan. Päivään mahtui muutama hyvinvointiaiheinen luento sekä monen monta kivaa treeniä. Itse pidin eniten päivän lopussa olleesta circuit-lihaskunto-harjoittelusta.

Käytin tähän tämän vuoden e-passini, jonka työnantaja tarjoaa tyhyilyyn. Kun omakustanne jäi tämän jälkeen melko pieneksi, tuli sellainen olo, että rahalle todella sai vastinetta – kivaa oli! Suosittelen.

Itkisikö vai nauraisiko?

Sekä että. Olen vahvasti tunneihminen. Kun puhelin perjantaina soi ja esimies ilmoitti minun voittaneen Turun ammattikorkeakoulun Vuoden opettaja -kunniamaininnan, en tiennyt itkeäkö vai nauraa. Palkinto tuli puskista eli se todella (ainakin tietyllä tavalla) yllätti. Nauroimme yhdessä, ja hymyni paistoi varmasti Oulun korkeudelle saakka.

Olin koko loppu päivän maailman onnellisin ihminen.

Ainut asia, joka harmitti, oli, etten muilta töiltäni kyennyt osallistumaan tuohon henkilökunnan etätiedotustilaisuuteen, jossa kunniamaininnat jaettiin. Odottelen kunniakirjaa postissa. Olen otettu. Tästä lisää ensi viikolla – miksi juuri minä?

Näistä tunnelmista hyvä lähteä kohti seuraavaa viikkoa.

Tähän on tultu.

Minna