Joidenkin aiheiden äärellä herää epäilys omasta tekopyhyydestä, ja rahankäyttö jouluna on itselleni sellainen aihe.

On niitä tyyppejä, joissa ei periaatteessa ole mitään vikaa mutta joiden seurassa iskee silti halu kadota mahdollisimman nopeasti paikalta.

Välinpitämättömyys on yksi niistä ominaisuuksista, joka oikein annosteltuna oikeissa kohdin on kuin onkin hyvä ominaisuus.

Kun koko elämäntapa pyörii kuluttamisen ympärillä, ongelma on pohjimmiltaan juuri siinä. Vastuulliset valinnat osana vastuutonta elämäntapaa ovat ennen muuta silmänlumetta.

Niukkuus ei ole minulle ehdoton itseisarvo, vaan kannatan ennen muuta turhan karsimista. Harkitussa niukkuudessa vailla turhuuden kaaosta on jotakin äärimmäisen houkuttelevaa.

Mikä on riittävän hyvää hoitoa, jota eläimelle tulee pystyä tarjoamaan? Riittääkö nykyään vain ylellisyys hyväksi lemmikin hoidoksi?

Yli- ja alivastuullisuudessa puhutaan usein kyseenalaisella tavalla, joka jopa entisestään pönkittää yli- ja alivastuullisten rooleja.

Sisustaminen voi olla ihana ja iloinen asia. Se voi olla sitä myös ilman mittavaa vanhan tavaran hävittämistä, uuden ostamista tai pankkitilin tyhjentämistä.

Olen yrittänyt vuosien varrella etsiä tapoja siedettävien perunalisukkeiden valmistukseen. Tämän etsinnän lopputuloksena olen päätynyt suosimaan erityisesti kolmea perunalisuketta.

Kyse on jonkinlaisesta jatkuvasta hälytys- ja valmiustilasta. Suorituskyky on ehkä huipussaan mutta hyvinvoinnin kustannuksella. En suosittele.