Sähkön säästäminen ja suhteellisuudentaju

Olen jo aiemmin kirjoittanut siitä, miten energian hintakriisistä käytävä keskustelu riepoo. Tällöin pidin käytännön sähkönsäästövinkkejä kenties julkisen sähkökeskustelun parhaina puolina. Sittemmin olen joutunut miettimään asiaa uudestaan.

Kertomukset sähköhädästä ovat paikoitellen todella surkeaa luettavaa. Kyse ei ole vain siitä, että on surullista, kun ihmiset kokevat hätää perustarpeiden äärellä. Myös se surettaa, että läheskään kaikilla ei tunnu olevan järkevää käsitystä siitä, mihin sähköä menee oikeasti paljon ja mihin ei. Näin ollen läheskään kaikilla ei myöskään tunnu olevan tietoa siitä, mistä sähkön säästöä ensisijaisesti kannattaa hakea.

En ole aina tiennyt, onko minua itkettänyt vai suututtanut, kun olen lukenut kertomuksia henkilöistä, jotka kompuroivat asunnoissaan otsalampun tai kynttilän valossa. Myös yrittäjien väliset somekeskustelut ovat välillä hämmentäneet. Eräskin yrittäjä oli selvästi pohtinut pitkään ja perusteellisesti liiketilansa valaistusta. Tunnen hänen toimialansa hyvin, joten pohdinta ihmetytti: hänen on myös lämmitettävä toimitilansa jollakin ja lähes varmasti hän käyttää yritystoiminnassaan tiettyjä, paljon sähköä vieviä laitteita (joiden käyttöä on kuitenkin mahdollista rajoittaa!), mutta näille asioille hän ei näyttänyt suoneen yhtään ajatusta.

Joulu on tuonut keskusteluun oman lisämausteensa. Ne jouluvalot! Eräässä paikallisessa someryhmässä ruodittiin jo joulukuun alkupuolella jouluvaloja. Että onko sellaisia nyt sopivaa käyttää ja onko sellaisten käyttö huonoa mainosta yrityksille ja kaupungeille. Naapurienkin jouluvalotilanteen jotkut näyttivät tarkistaneen.

Sähkön säästäminen on osittain menossa sellaiseen suuntaan, johon sen ei mielestäni tarvitsisi lainkaan mennä: sähköposeerauksen ja silmänpalvonnan puolelle. Korona-aikana ainakin itse olen saanut jo yliannostuksen sitä asennetta, että tärkeintä on näyttää muille, että on hengessä ja talkoissa mukana: maskit päähän, vaikka sata kertaa käytetyt taskumaskit, kunhan ei näytä välinpitämättömältä!

Sähkökriisissä keinovalikoima näyttää joillakin lipeävän samaan suuntaan: ei jouluvaloja päälle, ettei kukaan tykkää kyttyrää tai kuvittele, ettemme ole talkoissa mukana! Viis siitä, kuinka tehokkaasti omilla toimilla oikeasti torjutaan sähköpulaa.

  • Vaikka tosiaan uumoilen, että ongelma on monilla jossakin määrin asenteen eikä tiedon puutteen puolella, haluan silti muistuttaa siitä, mikä kotitalouksissa yleensä oikeasti vie reilusti sähköä:
    – Sähkölämmitys
    – Veden lämmitys
    – Isot sähkölaitteet (liesi, jääkaappi, pakastin, astianpesukone, pyykinpesukone, kuivausrumpu)
    – Sähkökiuas

Lista ei ole kattava ja kotitalouskohtaiset erot voivat olla suuria.

Jos haluat saada kuvan eri laitteiden sähkönkulutuksesta, voit tutustua esimerkiksi Vattenfallin tai Carunan verkkosivuilla taulukoihin eri sähkölaitteiden arvioidusta kulutuksesta. Huomaathan, että sivuilla on käytetty eri mittayksikköjä eri kohdissa. Esim. kWh/h on tietenkin eri asia kuin kWh/vrk. Huomaathan myös, että luvut ovat suuntaa-antavia ja niitä kannattanee käyttää lähinnä erityyppisten laitteiden sähkönkulutuksen vertailuun. Erityisesti euromääräisesti ilmoitetut luvut voivat heitellä paljonkin sähkösopimuksen mukaan.

Vaikka kritisoin aiemmin turhan kiihkeää valojen rajoittamista, en tarkoita, etteikö minusta olisi hyvä miettiä valaistustakin. Ellei aiemmin ole sitä opetellut, nyt on sopiva hetki opetella sellainen hyvä tapa, että sammuttaa huoneesta valot lähtiessään! Kotitalousmittakaavassa valaistus ei kuitenkaan yleensä ole sähkönkäytön kannalta kovin iso asia – ei varsinkaan, jos hehkulamput on jo korvattu nykyaikaisemmilla. Riski pimeässä portaikossa kaatumiseen ei siis ole välttämättä siitä syntyvän säästön arvoinen…

Valaistuksen lisäksi toinen yleisesti yliarvioitu sähkön kuluttaja on viihde-elektroniikka: televisio, tietokone tai puhelimen lataaminen eivät useinkaan vie sähköä ihan niin paljon, kuin jotkut ilmeisesti uskovat.

Toivon sekä julkiseen keskusteluun että jokaisen omiin käytännön toimiin suhteellisuudentajua: sähköä kannattaa säästää ensisijaisesti sieltä, missä säästö oikeasti tuntuu, ja harkita, minkä verran elämäänsä kannattaa hankaloittaa sellaisten säästöjen saavuttamiseksi, jotka ovat sieltä pienimmästä päästä.

  • Mitä sähkön säästötoimia sitten oikeasti kannattaa tehdä ja mihin erityisesti panostaa? Toistan, että kotitalouksissa on isoja eroja. Nähdäkseni monissa kotitalouksissa kannattaisi kuitenkin tarkistaa ainakin seuraavat asiat:
    Sähkölämmitteisen kodin lämpötila. Tällä asialla on yllättävän suuri merkitys jo pienten lämpötilan muutosten kohdalla. Rakennuslehden verkkoartikkelin mukaan huonelämpötilan laskeminen kahdella asteella tuo lämmityskuluihin noin 10 prosentin säästön. Jos asustelee hieman isommassa kodissa, voi myös miettiä, voisiko vähemmän käytössä olevien huoneiden lämpötilan laskea muuta asuntoa alemmas.
    Veden lämmityksen määrä ja ajankohta. Kuumat suihkut voivat olla ihania, mutta nykyisessä tilanteessa ne myös tulevat hintoihinsa. Etenkin jos kodissa on useampi suihkuttelija, lämpimällä vedellä lotraamista kannattaa pyrkiä rajoittamaan. Jos sinulla on sähkö- tai sähkönsiirtosopimus, jossa päivä- ja yösähkölle on eri hinta, harkitse myös, voisiko vettä lämmittää pääasiassa yöaikaan.
    Isojen sähkölaitteiden käytön tehokkuus. Viimeistään nyt on hyvä hetki lopettaa puolityhjien pyykkikoneellisten sekä käytännössä puhtaiden vaatteiden pesu. Pyri tehostamaan: astian- ja pyykinpesukoneet päälle vain todelliseen tarpeelliseen ja vain täysinä. Harkitse kuivausrummun käytön välttämättömyyttä. Kun lämmität sähköuunin, pyri siinäkin tehokkuuteen: laita uuniin kerralla vähän isompi vuoka päivällisruokaa ja sujauta sen valmistuttua sämpylät tai pullat samoihin lämpöihin.
    Sähkösaunomisen määrä. Saunominen on suomalaisille tärkeä ja rakas harrastus mutta nyt myös aika kallis sellainen. Mieti, voiko siitä tinkiä. Panosta ennen muuta siihen, että silloin kun saunotaan, sauna ei ole varmuuden vuoksi tai vahingossa koko iltaa päällä.

Koska jo aiemmin peräänkuulutin suhteellisuudentajua, muistutan tässä kohtaa siitä, että sähkönsäästötoimet kannattaa kuitenkin ajatella loppuun asti. Vaikka esimerkiksi ruoanlaitto ja leivonta usein edellyttävät sähkölaitteiden käyttöä, ei kannata hinnalla millä hyvänsä vältellä keittiön sähkölaitteiden käyttöä. Nimittäin kun ruoan laittaa itse, tämä itsessään tuo usein aika paljonkin säästöä. Ei siis ole välttämättä taloudellisesti kannattavaa alkaa ostaa isossa mittakaavassa enemmän valmisruokia vain siksi, että välttyisi laittamasta liettä päälle.

Pakastinten käyttö on myös kaksipiippuinen asia. Jos pakastin on täynnä esimerkiksi itse poimittuja marjoja ja alennuksesta ostettuja elintarvikkeita, se voi olla tehokas ruokakulujen hillitsijä. Toisaalta pakastinten käyttöä on monenlaista. Tiedän niitäkin tapauksia, joissa pakastimessa on lähinnä yksi pakastepitsa ja purkki jäätelöä pahan päivän varalle. Näissä tapauksissa kyseenalaistaisin jopa sen, onko pakastinta välttämätöntä käyttää lainkaan.

Koska se on tässä hetkessä polttavan ajankohtainen asia, palaan vielä kerran niihin jouluvaloihin. Vattenfallin verkkosivuilta löytyy artikkeli jouluvalojen sähkönkulutuksesta. Artikkelissa todetaan seuraavaa:

Jos piristät kotiasi joulukuusella, kolmella sähkökynttiläjalalla, valonauhalla ja tähdellä, ne käyttävät tunnissa yhteensä 0,026 kWh. […]Kun sytytät valot ensimmäisenä adventtipäivänä, ja annat niiden palaa 12 tuntia päivässä Nuutinpäivään asti (13.1.), sähkönkulutus on yhteensä 13 kWh – –

Artikkelissa mainitut hintatiedot ovat nykytilanteessa melko vanhentuneita, mutta jos oletetaan sähkön ja sähkönsiirron hinnan olevan yhteensä 0,50 euroa/kWh, saadaan jouluvalojen hinnaksi yllä kuvatuilla tiedoilla 6,5 euroa koko kaudelta. Kukin voi miettiä, onko se paljon vai vähän – oman talouden tai sähkön säästämisen kannalta.

Se siitä. Kirjoittamani postaukset ovat usein enemmän pohtivia kuin valtavan käytännönläheisiä, mutta tämä postaus ainakin yritti olla poikkeus siitä. Toivon vilpittömästi, että joku sai jotakin uutta tietoa tai ideoita.

Ennen muuta toivon, etteivät ketään sähköön liittyvät tai muutkaan murheet rasittaisi liikaa nyt joulun aikaan. Ihanaa ja lämpöistä joulua kaikille!

Lämpimin terveisin

Rouva R

 

Kuvat tookapic/CC0/Pixabay (ylin), Emilian Robert Vicol/CC0/Pixabay (keskimmäinen) ja Susanne Jutzeler/CC0/Pixabay (alin)

puheenaiheet uutiset-ja-yhteiskunta puhutaan-rahasta syvallista
Kommentit (4)
  1. Word. Itse rakastan viileää huone-ilmaa, ”tehokasta” saunomista niin että kiukaan voi sammuttaa jo ensimmäisiin löylyihin astuttaessa (pidän myös siitä että saunominen on mieluummin harvinaista herkkua kuin rutiini), täysiä astian- ja pyykinpesukoneita sekä kuivausrumpuja, ja nopeita suihkuja (en perusta ”läträämisestä”) – rakastan järjenkäyttöä silloin kun kyse on rahasta- vaikka muutoin tunne-ihminen olenkin!

    1. Kyllä! Kun jossakin – vaikka vain pienessä ja arkisessa – asiassa onnistuu toimimaan erityisen talousfiksusti, siitä saa tietynlaista (sairasta?) mielihyvää. 😀

  2. Olen samaa mieltä, että ihmiset säästävät aika pöllöistä asioista. Myös kun mittasimme sähkömittarilla pyykkikoneen, kuivurin ja tiskarin kulutusta, niin on kyllä kertakäyttö edelleen niin edullista, että en ajatellut alkaa vähentää pesuja tai mitään muutakaan. En ennenkään tuhlannut sähköä niin ei ole mitään ihan typeriä tapoja, joista pitäisi luopua.

    1. Kiitos kommentistasi! On ihan totta, että sähkönkäyttäjät ovat sähkön kulutuksen suhteen aika erilaisia. Osa on jo valmiiksi hyvin tarkkoja, jolloin isoja ja selviä sähkönsäästökohteita ei välttämättä löydy. Jotkut taas ovat aika paljon huolettomampia.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *