Tag: paljous

Monen kohdalla tilanne on se, että jos heidän elämänsä olisi laukku, se ei enää mahtuisi kiinni vaan olisi ratkeamassa saumoistaan ja osa sisällöstä putoilisi jo ulos.

Niukkuus ei ole minulle ehdoton itseisarvo, vaan kannatan ennen muuta turhan karsimista. Harkitussa niukkuudessa vailla turhuuden kaaosta on jotakin äärimmäisen houkuttelevaa.

Tiedättekö sen tunteen, kun lomalta haluaisi viedä jotakin mukaansa? Kun haluaisi onnistua säilömään ja kuljettamaan mukanaan sen hyvän olon, jota lomalla kokee?

Aika usein, kun seuraan niitä henkilöitä, jotka asettavat aatteet ihmissuhteiden edelle, huomaan miettiväni, että juuri he kipeimmin tarvitsisivat sitä, että elämässä olisi eri tavoin ajattelevia ihmisiä.

Kun sanotaan, että lahjassa ajatus on tärkein, olisi hyvä huolehtia, että se ajatus on tosiaan mukana ja että ajattelee nimenomaan lahjan saajaa.

Paljouden lopputulos ei voi jäädä huomaamatta, vaikka sen perimmäiset syyt voivat. Yhtäkkiä kaikkea on liikaa, kaikki on sotkussa ja epämääräistä, mitään ei ehdi, keskeneräisyydet harmittavat. Periaatteessa elämässä voi olla paljonkin hyviä asioita, mutta minkään ääreen ei ehdi kunnolla pysähtyä eikä mistään ehdi kunnolla nauttia.