Korona ei olekaan ohi

…enkä niin ihan oikeasti syksyn alussa luullutkaan, mutta toivoa ehdin elätellä ja hetken hengitellä. Iloitsin rokotteista, rajoitteiden purusta ja siitä, että olimme vapaita. Nautin lähiopetuksesta, elokuvahetkistä ja ravintolaillallista. Unohdin yli kuukaudeksi THL:n raportit ja jatkuvassa nousukiidossa olleet tilastokäyrät.

Uskalsin osallistua kasvokkain tapaamisiin ja nauttia illanistujaisista, matkustaa Helsinkiin koulutustilaisuuteen ja istua julkisissa kulkuvälineissä. Uskalsin riisua maskin.

Yhteiskunta avautui.  Tunsin rohkeutta. Voitonriemu valtasi minut hetkittäin. Rokotekattavuus- ja sairaalatilastot saivat hymyilemään vielä syyskuussa. Lokakuussa leukani putosi rintaan: tässäkö tämä oli?

Korona ei olekaan ohi.

Rokottamattomia on valtava joukko, ja rokotevastaiset ovatkin oma vahva rintamansa. Erityisesti nuoret aikuiset uskovat pseudotietoa ja karttavat rokotetta. Valtakunnan eri tahot yrittävät kampanjoida, pystyttää non stop -rokotepisteitä ja tiedottaa rokotteen tutkituista hyödyistä. Valtakunnassa otettiin käyttöön koronapassi.

Kaikkea yritetään, mutta tämä joukko ei omasta kannastaan tingi.

Yhtäkkiä koronatilastot vilkkuvat punaisella ja THL:n aiempi ennuste sairaalapaikkamääristä toteutui. Jos olisimme malttaneet syksyn alussa odottaa alkuperäisen suunnitelman yli 80 prosentin rokotekattavuutta, uskallan väittää, että ennuste olisi toisenlainen, varmasti myös nykytilanne.

Me avasimme laajasti ja melkein kaiken. Me avasimme ennen kuin tavoiteltu rokotekattavuus oli saavutettu. Me avasimme liian aikaisin ja kertarysäyksellä. Ja kuinkas sitten kävikään?

Lokakuussa kaksi tuttavaperhettämme sairastui koronaan rokotteista huolimatta, ja heti tämän uutisen jälkeen Matruusin kaveripiirissä tapahtui sama re-ilmiö. Kaiken kruunasi se, että suuri nuorisojoukko oli altistunut taudille. Nämä altistuneet ,jo aiemmin koronan sairastaneet ja rokotteet saaneet, saavat kuitenkin valtakunnallisten ohjeiden mukaan jatkaa normaalia elämäänsä kontaktin jälkeenkin.

Mikäs siinä. Viidettä aaltoa odotellessa.

Olen hiljaa mielessäni pohtinut, missä ovat uutisoinnit näistä tartunnoista, joita alkaa ilmaantua heille, jotka ovat joko sairastaneet koronan tai saaneet molemmat rokoteannokset. Minua korona pelottaa, ja pohdinkin sairaalatilastoja tarkastellessani, missä ovat suunnitelmat uusista linjauksista, jos (ja kun!) tautitilanne tästä vielä pahemmaksi äityy.

Viisas ystäväni totesi taannoin, että ei tässä ole kyse sairaudesta tai tautitaakasta, tässä on kyse politiikasta, osallisuudesta, yhteiskunnan toiminnasta ja vapaudesta. Tämä tällaisen kansanterveystieteilijänplantun oli helppo niellä. Nyökkäilin, hymähtelin. Ystävä on oikeassa.

Lisäksi tässä on vahvasti kyse taloudesta. Terveystalous-näkökulma on toki varsin viisas – jopa pakollinen yhteiskunnan toimivuutta ja kestävyyttä ajatellen –  mutta silti tohdin pohtia ääneen, miksi ihmeessä tässä tilanteessa emme testaa rokotettuja tai koronan jo sairastaneita, miksi emme ennakoi viidettä aaltoa ja miksi ihmeessä emme ota koronapassia laajempaan käyttöön.

Tiedetään jo nyt, että sen käyttöönotto sai rokottamattomat nuoret liikkeelle!

Tähän on tultu.

Minna

Kuva: Unsplash