Arvatkaa, mikä somessa ärsyttää?

Keskustelimme Instagramissa bloggaajakollegan kanssa siitä, mikä somessa ärsyttää. Oikeastaan hän oli laittanut liikkeelle kyselyn, jossa kysyi, mikä somessa ärsyttää. Minä vastasin ja jäin samalla lukemaan muiden vastauksia. Lopuksi keskustelimme hetken aiheesta ja hän innosti minut kirjoittamaan siitä blogiin –  ja tässä ollaan!

Olen täysin rehellinen, kun sanon, että ainoa asia, jonka pystyin kirjoittamaan omaksi vastauksekseni tuolloin, oli seuraava trio: epäaitous, persoonattomuus ja väkisin tekeminen. Hieman jopa yllätyin muiden vastauksista. Googletin. Vastaukset ja ärsytyksen aiheet toistuvat. Löysin samalla googlettamisella Ylen testin aiheesta. Tein sen ja sain vastaukseksi seuraavan:

”Sinua ei somessa ärsytä kovinkaan moni asia. Se on hyvä asia, koska sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Somesta saa enemmän irti, jos ei suhtaudu siihen liian ärhäkkäästi.” No niinpä.

Jokin siinä somessa kuitenkin minuakin ärsyttää

Ja se on jo aiemmin mainitsemani epäaitous. Epäaitouteen liittyvät kiinteästi sekä persoonattomuus että väkisin tekeminen. Epäaitous ei minusta tai minulle tarkoita sitä, että somettaja kuvaa siistin ja edustavan nurkan kodistaan tai ottaa selfien itsestään seesteisessä maisemassa. Se ei tarkoita kaunista arkea eikä siloteltua pintaa.

Ne minä kestän, ja niitä minä oikeastaan jopa janoan. Elän kauneudesta, nautin kauneudesta ja saan näistä kuvista paitsi hyvän mielen myös aivan erityisen hallinnan tunteen kokemuksen. Ne eivät ärsytä minua, koska tiedän, että kuva on yksi rajattu neliö isosta – varmasti sotkuisesta ja perusarkisesta – ympäristöstä.

Osaan nauttia siitä, että jollakulla on siistiä. Hymyilen ja innostun nähdessäni kauniita kuvia!

Minulle epäaitous ja persoonattomuus tarkoittavat ennen kaikkea kahta asiaa: 1) toisten tekemisen kopiointia ja 2) sellaisen tekeminen, joka ei yhtään istu somettajan olemukseen, olemiseen ja muuhun tekemiseen. Kolmantena voisin mainita liian tehdyt kuvat. Liian tehdyt kuvat tarkoittavat minulle sitä, että kuvat on tehty kuvankäsittelyohjelmilla tai niissä on aina samat raamit, kuplat, kuviot ja piirrokset. Muokatut kuvat ja kaikenlaiset (epäaidot) filtterit.

Ymmärrän tämän kaupallisissa tileissä, mutta muuten ne saattavat herkästi ylittää ärsytyskynnyksen. Kuvista puuttuu aitous, arki, oikeus. Jotain sellaista.

Huomaan ärsyyntyväni myös rumista kuvista tai sellaisista kuvista, joista en saa selvää. En oikein jaksa julkista valittamistakaan. Sellaista jatkuvaa narinaa. Pessimistisyyttä. Ja kun oikein asiaa pohdin, minua ärsyttää myös se, että some ei ole some – se ei ole sosiaalinen, vaan ilmentää varsin usein yksipuolista jakamisen ja huomionhaun kulttuuria. Some kun on some juuri siksi, että siellä käydään keskustelua, reagoidaan, vastataan, jaetaan ja niin edelleen. Onpa muuten ärsyttävää, jos tämä ei toteudu.

Suuri osa tuntuu ärsyyntyvän sporttisista postauksista, peppuselfieistä ja ”liiallisesta sähinästä”. Myös fraasit ja sutkautukset (”Lomalle lompsis!” ja ”Elämä on.”) ärsyttävät, samoin tiedon heruttajat. Minua näistä harmittaa oikeasti vain tiedon herutus, sillä olen melkoisen utelias ihminen. Sen sijaan pidän urheilujutuista, treeniohjeista ja nautin katsoa tekemisen meininkiä. Fraasitkin lähinnä huvittavat.

Kun katselen bloggaajakollegan saamia vastauksia ja googletustuloksia, huomaan, että ärsytyksen takana on usein kateus.

”Miksi joku ansaitsee onnistumisia/hemmottelua/kauneutta/matkoja/terveyttä, kun itse en ole nukkunut/matkustanut/ollut terve/saanut kukkia/kokenut onnistumisen tunnetta puoleentoista vuoteen?”

Tämä taitaakin olla yleisin syy siihen, miksi some ärsyttää. Jostain syystä koemme, että jonkun toisen tekeminen, valinnat tai onnistumiset ovat henkilökohtaisia iskuja meitä kohtaan. Vaikka niin se ei tietenkään ole.

Some ärsyttää monin eri tavoin. Naurahdin ääneen lukiessani seuraavat ärsytyskynnyksen ylittävät some-piirteet: ihmisten tarve raportoida ihan kaikki, mitä on milloinkin tekemässä, omista julkaisuista tykkääminen, kehukerjääminen, jatkuva seuraajien haaliminen sekä sellaiset tyypit, jotka kysyvät Facebookissa jotain, minkä he voisivat selvittää yhdellä googlauksella.

Nyökkään viimeisen kohdalla. Jos ei ärsyttävää, niin ainakin todella rasittavaa.

Tähän on tultu.

Minna

Kuvat: Unsplash