En ole koskaan…-haasteen matkailuversio
Olen aina ollut matkailuihminen. Pidän menemisistä, tulemisista ja uusista kohteista. Viihdyn kotona ja maailmalla, ja minusta yksi kohokohta matkailussa on reissun suunnittelu. Haaveilu, unelmointi, loman ajattelu.
Liki 47 vuoteen on mahtunut monenlaista matkaa maille ja mannuille, kotikulmille ja ulkomaille. On kuitenkin paljon sellaista, mitä en ole koskaan tehnyt, nähnyt tai kokenut matkoillani. Kokosin ne tähän blogihaastepostaukseen.
En ole koskaan…
…ollut vesi-ihminen. Vaikka rakastan Välimeren rantakohteita, vesi ei ole elementtini. Merelle katseleminen, aaltojen loiske ja lapsen uimisriemun seuraaminen riittävät. Vain ani harvoin uin meressä (tai altaissa) itse.
…ajatellut, että valittu matkakohde olisi mennyt täysin pieleen. Vaikka huteja on vuosien varrella nähty ja koettu, kokonaan epäonnistunut reissu ei ole koskaan ollut.
…ollut Thaimaassa, Kiinassa, Japanissa, Intiassa, Venäjällä, Australiassa, Uudessa-Seelannissa tai Etelä-Amerikassa.
…edes haaveillut matkustavani äsken mainittuihin maailmankolkkiin. Jokin niissä ei vain vedä minua puoleensa.
…majoittautunut hostellissa. Kun lähden ja lähdemme matkalle (usein kyseessä on lomamatka), majoituksen on oltava riittävän tasokas, siisti, hyväkuntoinen ja lähellä palveluja.
…pitänyt lentokoneessa istumisesta. Mitä enemmän ikää tulee, sitä vähemmän siitä tykkään. En suoranaisesti pelkää lentämistä, mutta jokin pieni pelonpoikanen sisälläni kytee joka lennolla. Turbulenssissa rutistan rystyset valkoisina penkkiä ja kanssamatkustajia.
…tehnyt liikunta- tai hyvinvointireissua, vaikka joskus minulla oli melkoinen palo tällaiseen.
…matkustanut yksin lomamatkalle. Olemme viettäneet lomat joko ystävien, puolison tai perheen kanssa. En oikeastaan edes osaisi lomailla itsekseni – ainakaan viikkoa.
…ostanut rantakohteiden rantamyyjiltä hedelmiä.
…ostanut rantakohteiden rantamyyjiltä kelloja, hattuja, huiveja, pyyhkeitä tai hierontaa.
…tullut ryöstetyksi tai huijatuksi.
…ollut yli kahta viikkoa reissussa putkeen. Tämän vuoden onnistuneen Kroatian-loman jälkeen päätin, että seuraavaksi pitäisi olla matkassa ainakin kymmenen vuorokautta.
…pitänyt serpentiiniteillä ajelemisesta – pelkään hulluna!
…eksynyt kohteessa, mikä on kummallista, sillä suuntavaistoni on onneton. Olematon. Näkömuistini ja puolisoni suuntavaisto usein pelastavat eksymisiltä.
Tähän on tultu.
Minna







Ihana postaus! Tämän haasteen postauksia oli tosi hauskaa lukea.
Ei ihan jokainen maa viehätä jokaista. En minäkään koskaan ollut Thaimaassa enkä mene, erityisesti siiheen Thaimaaseen, minne moni suomalainen matkustaa 🤣.
Kiina oli taas oikein elämys.
Hosteleita en minäkään siedä. En pidä mistään kolhooseista.
Kiitos! Naurahdin tätä, että ”en pidä kolhoosesista” – en minäkään! 😉
Minna
Hyvä haaste tämä! En minäkään tykkää istua lentokoneessa. Yhden ainoan kerran olen siis tykännyt ja se oli elämäni ensimmäinen lento, jonka otin Lontooseen, kun lähdin kesätöihin. Silloin oli jännittävää se koko tilanne ja lentämisen koin mukavaksi. Hohhoijaa, olisipa vieläkin sama fiilis.
Niin onkin, kiitos haastevinkistä! Vähän sama, joskus muinoin lentäminen tuntui uudelta ja kivalta… 😉
Minna