Miksi elokuu on yksi lempikuukausistani?
Elokuu on noussut kuukausilistauksessani – kyllä, listaan paljon asioita ja pidän siitä – ihan kärjen tuntumaan. Listaykkösenä on tietenkin heinäkuu, sillä rakastan aurinkoista, kuumaa kesää. Kakkoseksi kirii elokuu ja pronssia saa kesäkuu. Listan neljäntenä roikkuu syyskuu ja viidentenä tammikuu. Pidän kesän lisäksi valtavasti kunnon talvesta. Alkusyksykin menettelee, mutta kevät ei sitten menettele millään. En pidä keväästä, kuten olen aiemmin kirjoittanut. Huhtikuu onkin listaukseni vihoviimeinen kuukausi. Hyi.
Mutta miksi elokuu on yksi lempikuukausistani?
Siksi, että elokuu on usein lämmin, maltillinen ja pehmeä. Elokuun aamuissa on kosteutta ja omaa taikaansa, ja nautin siitä hetkestä, kun usvaisuus hiljalleen haihtuu ja aurinko alkaa paistaa.
Elokuu on valoisa, rehevä, runsas, vihreä ja täynnä luonnon kauneutta. Kaikki kukoistaa vielä keskikesän ja heinäkuun jäljiltä, kesäkukatkin, jos oikein kivasti menee.
Elokuu on täynnä uusia alkuja, uutta voimaa ja jaksamista. Elokuu on energinen, ja kesämuistot kannattelevat mukavasti.
Elokuu on itselleni usein vielä ainakin pienin siivuin lomakuukausi, ehdin olla, mennä ja nauttia. Onneksi elokuu on osin myös työkuukausi, sillä silloin palaan työpöytäni ääreen. Uudella innolla. Katse kohti tulevaa.
Elokuussa ihmiset ovat iloisia, kesälomat ovat tehneet tehtävänsä.
Tykkään hengailla Turun kauppatorilla kesäisin, etenkin elokuussa. Juon päiväkahvia ja seuraan ihmisiä. Torilla on menoa, meininkiä ja väriä, kun koko satokausi on esillä kojuissa ja myyntitiskeillä.
Elokuussa voi istua kahvilan ulkoterassilla ilman, että on kylmä. Saman voi tehdä omalla kotiterassilla.
Elokuussa voi käyttää vielä kesämekkoja ja tarvittaessa tuunata niitä ihanilla neuletakeilla ja farkkutakeilla.
Ruoanlaitossa on mahdollisuus käyttää kotimaista perunaa, sipulia, porkkanaa, retiisiä, salaattia ja mitä tahansa muuta herkkua. Uudet perunatkin maistuvat minusta parhailta (en ole perunaihmisiä) elokuussa. Silloin ne eivät ole enää vetisiä.
Sää sen sijaan voi olla, ja ukkosta voi esiintyä. Sekään ei haittaa. Elokuussa sitä voi seurailla ikkunan takaa. Ja usein myrskyn jälkeen on poutasää.
Elokuussa täytyn uusista ideoista ja olen aivan varmasti luovimmillani. Huomaan sen muun muassa blogiaihelistauksesta, toimittajan työni juttuaihelistauksesta, idismuistilapuista keittiön pöydällä… tämä saattaisi olla ideaalia aikaa hankehakemuksille. Loma nollaa ja virkistää, siinä taikasanat luovuudelle.
Vaikka nautin valosta, pidän myös valtavasti pimenevistä illoista – elokuun pimenevistä illoista.
Tähän on tultu.
Minna