Miksi juuri minä? Vuoden opettajan mietteitä tunnustuksestaan

Sain yhden elämäni parhaimmista tunnustuksista viime viikolla: minut valittiin Turun ammattikorkeakoulun Vuoden opettajaksi. Kunniamaininta sai minut liikuttumaan – palkitseminen tämän kokoisessa organisaatiossa tuntuu valtavan isolta jutulta.

Minna paitapusero päällä

En meinannut uskoa korviani, kun esimies soitti minulle ja kertoi asiasta perjantai-iltapäivällä. En ollut muilta töiltäni ehtinyt henkilöstökokoukseen, joten olin autuaan tietämätön kunniamaininnasta. Hihkuimme ja nauroimme, minä tirautin muutaman kyyneleen. Mä tein sen!

Esimiehen mukaan perusteita oli valtavasti, ja suurin osa minua ehdottaneista oli opiskelijoitani. He kiittivät ja kehuivat sekä antoivat positiivista palautetta tavastani olla ja opettaa. Puhuimme melko pitkään puhelimessa, ja totesin, että jotain on tehty oikein.

Uskon, että se, että pidän työstäni, näkyy opiskelijoille.

Lisäsin vielä, että tämä ei ole vain minun palkintoni: tämä on palkinto johtamistyöstä – minua on johdettu oikein – ja koko terveys- ja hyvinvointialan Master School -tiimin toiminnasta. Me kaikki yhdessä teemme jotain oikein. Tiimissämme on mahdollisuus toimia omien vahvuuksiensa ja valttikorttiensa mukaan. Meillä saa olla oma (hieman vallaton) persoonansa.

Jäin puhelun jälkeen pohtimaan, miksi juuri minä. Mitkä tekijät saivat opiskelijat ja kollegat ehdottamaan minua Vuoden opettajaksi?

Löysin kaikkiaan viisi syytä, jotka itse tunnistan:

1 Positiivisuus ja ilo. Olen pohjimmiltani ylioptimisti, iloinen ja hersyvä persoona, joka katselee maailmaa positiivisten lasien läpi. Uskallan olla sellainen kaikkialla, myös työssäni. Positiivisuus tarttuu, kiehtoo ja saa toimimaan. Kannustaa.

2 Vaatimustaso. Vaikken pikkutarkka nykertäjä olekaan, pidän AMK:n lippua korkealla enkä hyväksy ”ihan mitä tahansa tekelettä”. Vaadin, sillä ajattelen, että pienellä ponnistuksella voi aikaansaada vaikka mitä!

Jos valmistuu master-tasolta, valmistuu asiantuntijatehtäviin. Tällöin tuotosten on oltava tasokkaita.

3 Eteenpäin vievä ohjaus. Ohjaan ja opetan mielelläni ja uskon, että se näkyy ulospäin. Ohjauksella pyrin siihen, että opiskelija oppii. Että hän kykenee saavuttamaan äsken mainitun asiantuntijatason. Ei riitä, että ohjaa summanmutikassa, vaan ohjauksella pitää olla päämäärä. Ohjauksessa ja ryhmä-tuutor-tilanteissa tarkkailen ja huomioin vastapuolta – näin yksilöllistän ohjauksen kullekin opiskelijalle soveltuvaksi.

4 Matalat kynnykset yhteydenottoon. Ensikohtaamisissa kerron sähköpostiosoitteeni ja työnumeroni. Että saa olla yhteydessä ja aina voi soittaa! Täällä ollaan! Joskus joudun lisäämään perään maininnan ”virka-aikana”…

5 Osaaminen ja osaamisen kehittäminen. Haluan perustaa toimintani niin opetuksessa kuin hankkeissakin vahvaan osaamiseen. Haluan myös kehittää itseäni ja osaamistani jatkuvasti. Elinikäinen oppiminen ja niin edelleen.

Tällä esimerkillä kannustan myös opiskelijoitani tähän.

Lopuksi haluan toistaa ainaista kaneettiani siitä, että unelmaduuni saa toimimaan ideaalilla tavalla. Jokaisessa työssä on mutkia ja kuoppia, mutta zoomaamalla myönteiseen saa sen suurenemaan ja epäkohdat pienenemään!

Tähän on tultu.

Minna

Kuva: Arto Arvilahti

puheenaiheet tyo oma-elama
Kommentit (16)
  1. Oih wau😍. Hyvä sinä 💐👏 Olen niin iloinen sun puolestasi. Olet aina hymyhuulilla, ja palkintosi tuli oikeaan osoitteeseen.

    1. Voi kiitos!

      Minna

  2. Onnea paljon! Tuollaisia hyviä opettajia nuoret tarvitsevat. Olet oikea ihminen oikeassa paikassa!

    1. Kiitos kovasti kivasta kommentista!

      Minna

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *