Neljä työpäivää, seitsemän syntymäpäiväkutsua, vapaapäiväkahvit ja muut viikon parhaat lukuina

Olipa tuulinen viikko – monellakin tapaa: sää viileni, kolmena päivänä tuuli niin, että kasvihuoneen kattopala lensi ilmaan. Lisäksi olin ns. deskivuorossa toimittajana ja sain tehdä hyvinkin vaihtelevia juttuja. Onneksi torstaina oli ylimääräinen vapaapäivä, ja perjantaiaamuna esitin opinnäytetyöni.

Viimeksi, kun kirjoitin viikkoni lukuina -tyylisen postauksen, sain toiveen, että sellaisia voisi koota useamminkin. Kokosinkin tämän viikon parhaat lukuina.

Kasvihuone ja amppelimansikka

Arkiviikko oli nelipäiväinen. Siihen mahtui kaikkiaan viisi julkaistua Helsingin Sanomien artikkelia. Deskivuoron juttujen lisäksi edistin kahta ”perusjuttua”, joihin haastattelin neljää henkilöä. Työpaikkalounaita söin neljä, päiväkahveja kului saman verran.

Äitini täyttää 70 kesäkuussa. Yhtenä lahjamme osana on teettää hänelle graafikko Saara Helkalan kuvituksella kutsut sekä menu- ja nimikortit. Äitini haluaa juhlia hyvin pienellä porukalla, joten lähetimme torstaina seitsemän kutsua synttäri-illalliselle. Kutsuista tuli kauniit, pääelementtinä on (minun toiveestani) omenankukka.

Lenkkeilin kuutena päivänä viikossa, kaikkiaan keskimäärin15 000 askelta päivässä. Tein kolme kotitreeniä sekä yhden viidentoista minuutin liikkuvuusharjoituksen. Helatorstaina nautimme rauhallisesta aamusta, join kaksi kuppia kahvia ja söin kaksi isoa kauraleipää, kaksi siivua juustoa ja kaksi siivua kalkkunaleikettä. Päälle kasasin kaikkiaan kaksitoista kurkkuviipaletta, kuusi kumpaankin leipään.

Helatorstai-iltapäivänä kahvittelimme yksitoistavuotiaan, hänen ystävänsä ja ystävän äidin kanssa Skanssissa. Siellä vierähti kaksi ja puoli tuntia mukavasti. Siivoilin lisäksi kotia ja kuuntelin puolitoista tuntia äänikirjaa. Tallensin muiden suosituksista viikon aikana kaikkiaan kolme – kesälomaksi on luvassa kivoja kirjoja!

Viikonloppuna vietimme hääpäiväämme. Tai no, minä vietin sen kotona ja mies mökkisaaressa. Vietämme tätä tärkeää päivää paremmin kahdenkeskisellä kolmen päivän minilomalla ensi viikolla. Vuosia tuli täyteen 23. Yhdessä olemme olleet jo 26 vuotta ja seitsemän kuukautta. Näihin vuosiin on mahtunut paljon. Lapsiakin on siunaantunut kolme. He ovat 23-, 22- ja 11-vuotiaita.

Yllätyksekseni mies toimitti 23 kauniin valkoista ruusua ovelle ja petauspatjani alla odotti pieni paketti. Siitä paljastui sormus. Olin otettu, onnellinen ja todella yllättynyt. Miljoonasti yllättynyt. Sormuksen koko on hieman iso, sitä pitää käydä pienentämässä.

Kastelin kasvihuoneen neljästi viikon aikana ja istutin sinne kolme erilaista yrttiä. Retiisit ovat jo muutaman senttimetrin mittaisia, salaatinlehdet ovat melko samoissa retiisien kanssa. Myös kaksi persiljanalkua pilkistää mullasta. Kasvihuoneen viereen sijoitin amppelimansikan. Siinä on jo yhdeksän vaaleanpunaista kukkaa ja monen monta pientä nuppua.

Sunnuntaina viimeistelin viikkosiivouksen käyttämällä yhteensä viisitoista minuuttia päivästäni vessan ja kylpyhuoneen siivoamiseen. Lisäksi kävin kaupassa ja tuhlasin 87 euroa kolmeen ruokakassilliseen. Ruoka on nykyään kallista. Tuostakaan ei kovin montaa päivää kolmihenkinen talous syö…

Tähän on tultu.

Minna

puheenaiheet oma-elama ajattelin-tanaan ystavat-ja-perhe
Kommentit (7)
  1. Kati | Täydellisen Kreikan saaren metsästys
    26.5.2023, 16:56

    Tämä on hauska tapa koostaa viikko! 👍 Luvut kiehtovat aina jollain tapaa mieltä.

    1. Ihan totta, olen samaa mieltä 🙂

      Minna

  2. Tyylimurun Tiina
    24.5.2023, 09:02

    Mukavalta viikolta kuulostaa. Vau sun lenkkimäärä on hieno. Saisipa itsensäkin useammin liikkeelle. Ja miten ihanat hääpäiväyllätykset!😍

    1. Lenkkeily on parasta. Selkäni ja mieleni vaatii liikuntaa. Siitä en voi tinkiä. Melkein kaikesta muusta arkisesta voisin. No joo, ehken taloudellisista syistä kuitenkaan työstä. Enkä aamukahvista! 😉

      Minna

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *