Lokakuisen viikon parhaat kuvina

Syksy on todella täällä. On märkää, koleaa ja keltaista. Aamut ovat pimeitä, enkä enää osaa kovin hyvin ennustaa kellonaikaa valoisuuden tai pimeyden mukaan herätessäni. Illat ovat pimeitä. On ikävä kesää. Tai edes sitä ihanaa lämpöaaltoa, joka helli suomalaisia poikkeuksellisesti syyskuussa. Toiset laskevat päiviä jouluun (pois se minusta), toiset ensi kesään. Kokosin lokakuisen viikon parhaat kuvina.

Jokiranta auringonvalossa
Jokiranta oli ja on kaunis silloin, kun on kuulasta ja aurinkoista. En aiemmin ollut ajatellut, että rakenteilla olevasta Fuuga-musiikkitalosta tulisi millään tavalla kiva tai kaunis. Yhtenä päivänä lenkillä pysähdyin tähän näkymään ja ajattelin, että oikeastaan siitä voi tulla ihan kiva ja kaunis. Jokirannassa tulee Fuugan valmistumisen jälkeen olemaan rivistö turkulaisuutta: Samppalinnan tuulimylly, Wäinö Aaltosen museo, Fuuga, virastotalo, Samppalinnan maauimalan hyppytorninäkymä, kaupungin teatteri. Fuugan pitäisi valmistua vuoden 2026 keväällä, odotan malttamattomana lopputulosta.
Lasagne
Yllätin sekä itseni että perheeni valmistamalla arkipäivänä lasagnea ruoaksi. Ihan itse, ihan alusta asti. Etäpäivinä ehtii kaikenlaista kaiken työn lomassa. Uuniruoat ovat siitä hyvä ratkaisu, että lopulta ne valmistuvat kuin itsestään. Tein lasagnea niin paljon, että siitä riitti kahdeksi päiväksi koko perheelle. Parasta on, kun työpäivien jälkeen ei tarvitse alkaa laittaa ruokaa, vaan voi kaivaa eilistä sapuskaa jääkaapista ja lämmittää. Pienet ilot.
Syksyn lehtiä maassa
Tällä viikolla monena päivän satoi, tuuli ja vihmoi joka suunnasta. Piti oikein laskelmoida, mihin ajankohtaan ajoittaa lenkkinsä, jottei kastuisi ihan läpimäräksi. En ihan onnistunut. Kastuin kahtena päivänä ihan läpimäräksi. Mutta mieli virkistyi ja suunniteltu liikunta tuli tehtyä. Puut ovat värikkäitä, ja maassa alkaa olla keltaisia lehtiä. Koskahan sataa ensilumi?
Kirja kädessä
Sain ennakkoon ystävältäni syntymäpäivälahjan. Malttamattomana ihmisenä avasin paketin heti sen saatuani. Paketista kuoriutui Feature-kirja, jonka olen jo ahminut melkein loppuun. En muista, milloin olisin lukenut mitään näin kiinnostavaa. Perusasiaa journalismista ja kirjoittamisesta helvetin (anteeksi) hyvin paketoituna. En malttaisia irrottaa kirjaa käsistäni. Ihana, ihana ja erityisesti ajateltu syntymäpäivälahja.
Sateenkaari kaupungin yllä
Lauantaina vein kolmetoistavuotiaan treeneihin ja lähdin lenkille. Aurinko paistoi, enkä ottanut mukaani sateenvarjoa. Viisi minuuttia käveltyäni alkoi sataa kaatamalla. Tuomiokirkkosillalle saapuessani näin sateenkaaren, jonka ikuistin tähän kuvaan. Huppu päähän ja menoksi. Kastuin, mutta onneksi sade lakkasi melkein yhtä nopeasti kuin se alkoikin, ja sain kävellä loppumatkan aurinkoisessa säässä.
Viikonloppukimppu
Viikonloppukimpussakin on syksy. Valitsin kolmeasta eri vaihtoehdosta kimppuni. Tarjolla oli siis kolmea eriväristä hortensiaa. Päädyin siihen, jossa oli mukana kirkkaampaa punaista. Sain olohuoneeseen aivan uutta syksyistä ilmettä ja raikkautta tällä kimpulla. Lauantai oli muutenkin kaikin puolin mukava ja ihana: lapsella oli yökyläkaveri, mies oli saarimökillä ja minulla oli ihan omaa aikaa kirjoitella, lukea ja touhuta omiani. Illalla katsoin vielä Suurta keramiikkakisaa Areenasta ja olin onnellinen.

Tähän on tultu.

Minna

Puheenaiheet Oma elämä Ystävät ja perhe Ajattelin tänään

Fitclubin Power II -treeni – tuntoja ja tuloksia

Olen aiemmissa postauksissani sivunnut tämänpäiväistä juttuaihetta: Power II -treeniä. En ole koskaan ennen ostanut minkäänlaisia verkkovalmennuksia minkäänlaisiin tarpeisiin. Yllätin siis itsenikin, kun noin puolitoista kuukautta sitten päädyin hankkimaan Fitclub Finlandin Power II -treenivalmennuksen.

Kahvakuula kädessä

En kuuna päivänä olisi törsännyt moiseen, ellen olisi nähnyt mainosta ihan parhaan, jo MyBnB-kotitreeneistä tutun Anna Saivosalmen Instagramissa.  Kuten olen aiemmin sanonut, kaikki lähtee ihmisistä aina. Niin tässäkin. Koska valmentajana toimi Anna, sormeni liukui nopeasti tilaa tästä -linkkiin ja muutaman viikon kuluttua olin mukana Power II -treeneissä.

Enkä ole katunut päivääkään. En hetkeäkään.

Power II -valmennuksessa saa käyttöönsä paitsi neljän viikon koko kropan voimatreenit myös ruokavalio-ohjeita, joista voi valita juuri itselleen sopivan ”kaloriluokan”, oman tavoitteen mukaan. Syön viisi kertaa päivässä (pääasiassa terveellisesti ja ravitsevasti), eikä minulla ole haasteita painon kanssa, mutta valmennuksen aikana olen kiinnittänyt erityistä huomiota proteiinin saantiin.

Neljän viikon aikana olen jääkaapilla ja kuivamuonakaapilla asioidessani oppinut kysymään itseltäni tärkeän kysymyksen: ”Onko tämä varmasti riittävä välipala, sisältääkö tämä riittävästi proteiinia?” Lisäksi olen yrittänyt päästä pois leivän puputtamisesta, johon aivan liian helposti sorrun. Rakastan leipää!

Minulle ravitsemusohjeita tärkeämmäksi seikaksi Power II -valmennuksessa on muodostunut säännölliset ja uudenlaiset, puoli tuntia kestävät voimatreenit, joita tehdään pääasiassa kahvakuulalla. Olen ensimmäistä kertaa elämässäni – kyllä, tämä tarina on tosi – tehnyt treenejä, joka kohdentuu vain ylävartaloon, alavartaloon tai coreen. Olen ensimmäistä kertaa tehnyt salitreenin tyylistä harjoittelua, jossa yksi treenikerta kohdentuu vetäviin ja työntäviin liikkeisiin.

Olen päässyt tutustumaan EMOM-treeniin, jossa EMOM tulee sanoista Every Minute on The Minute. Se tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että minuutin vaihtuessa tehdään harjoitussarja, ja kun sarja on tehty, levätään loppuminuutti. Seuraavan minuutin alusta aloitetaan uusi sarja. Tätä jatketaan tietyn, ennalta määritellyn ajan verran. Minunlaiselleni kärsimättömälle ei-puhtaasti-liikunnan-ilosta liikkujalle tämä treenimuoto on ihan parasta passelia.

Kahvakuula maassa

Valmennussovelluksella voin seurata vedenjuomista, ruokailuja, suorittamiani treenejä sekä esimerkiksi osallistua yhteiseen keskusteluun muiden valmennuksessa olevien kanssa. Pääsen katsomaan Annan videotervehdyksiä ja kertomaan omat tuntoni treeneistä ja valmennuksesta yleisesti. Jos minulla on kysyttävää, voin esittää kysymyksiä, joihin Anna valmentajana vastaa nopeasti. Kivan lisän kokonaisuuteen on tuonut Annan palautusvartit, jotka olemme saaneet ns. ylimääräisinä treeneinä videovälitteisesti.

Ensin ajattelin, etten hyödy tällaisesta treenaamisesta ja saan treenata maksutta kivoja kotitreenejä MyBnB:n kautta, mutta jo ensimmäisen treenipuolituntisen jälkeen olen ollut ehdottomasti toista mieltä: minä suorastaan tarvitsin näitä intensiivisiä liikkumistuokioita, kannustavaa valmentajaa ja verkkovalmennusporukkaa.

Kolmannen viikon kohdalla aloin huomata, että pienin kahvakuulani käy pieneksi, ja sain lisätä kuulan kahvaosaan kaksi kilon painoista käsipainoa. Käsilihasten treeni on ollut minulle aina suorastaan epämiellyttävää ja kammottavaa, mutta nyt, kun huomaan kehittyväni, hymyilyttää. Myös kestävyyteni on lisääntynyt, ja osa ennen raskaista liikkeistä ei enää tunnukaan niin raskailta. Pysyn possulankussa koko harjoiteajan, eikä se edes tunnu enää ikävältä. Jee.

Power II -treeni on ollut selvästi intensiivistä ja uudenlaista. Vain harvoin treenaan peräkkäisinä päivinä, nyt sen olen tehnyt. Tämän ohella olen lisäksi treenannut kotitreeneistä pilatesta ja liikkuvuutta. Ikään kuin palauttavina harjoitteina.

Olen ollut innoissani Power II -treeneistä. Niin innoissani, että tartuin heti seuraavaan valmennukseen: Power kahvakuulatreeniin, joka sopii edellisen jatkoksi oivasti. Valmennus oli early bird -tarjouksessa, joten nappasin sen oitis alle 35 eurolla. Ilahduin, sillä moni muukin nykyisestä treenistä on osallistumassa ”jatko-osaan”. Tämä on ollut aivan mahtava neljä viikkoa. Suosittelen.

Tähän on tultu.

Minna

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys