Lily

Tähän on tultu

Tähän on tultu
minnis

Unelmieni matkakohteet

Nadinen blogissa oli mielenkiintoinen unelmieni matkakohteet -postaus. Nadine vastasi kolmeen kysymykseen:

  • Mihin matkustaisit, jos saisit valita vain yhden kohteen?
  • Mitä haluaisit ehdottomasti kokea elämäsi aikana?
  • Mikä olisi sinun ultimate experiencesi?

Jäin pohtimaan omia unelmieni matkakohteita ja vastauksia kysymyksiin ja päätin koota ne blogiin.

Toscanan näkymät
Toscanan maisemissa saattaisin viihtyä oikein mainiosti.

Unelmieni matkakohteet

Jos saisin valita vain yhden matkakohteen, se olisi ehdottomasti jokin Välimeren maa. En ole koskaan haaveillut kaukomatkoista, en matkasta Kiinaan, Uuteen-Seelantiin, Australiaan, Intiaan tai Japaniin. Nautin lyhyistä lennoista, sujuvista matkapäivistä ja takuuvarmasta lämmöstä. Nautin Välimeren ilmastosta, pidän ihmisten ystävällisyydestä, tietynlaisesta elämän seesteydestä ja yleisestä pöhinästä.

Monissa unelmien kohteissa olen jo ollut, mutta monia Välimeren kohteita on vielä käymättä. Koska Kreikka ja Kroatia, myös Italia, ovat olleet lomamatkojemme kärjessä jo vuosia, vastaan nyt yhden unelmakohteen: Portugalin Lissabon. Lissabonin pastellinväriset rakennukset, koristeelliset laatat ja jyrkät, kapeat kadut luovat ihanan tunnelman. Kaupunki on rakennettu seitsemälle kukkulalle, joten maisemat ovat huikeat. Lissabon tarjoilee ranta- ja kaupunkiloman samalla kertaa, ja lämpöä ja valoa riittää pitkälle syksyyn asti. Seuraan somessa graafikko Saara Helkalaa, joka asuu Lissabonissa. Ja haaveilen joskus itsekin asuvani.

Lissabon
Lissabon on yksi unelmieni matkakohde.

Mitä haluaisin ehdottomasti kokea elämäni aikana? No Lissabonin, mutta jos keksinkin tähän toisenlaisen kohteen ja suuntaan ajatukseni siihen. Sain viime elokuussa kokea Adelen konsertin Münchenissä, mikä on ollut yksi isoimmista unelmistani. Myös yksi isoimmista matkakokemuksistani, joista olen haaveillut. Vaikka Saksa ei kohteena niin erityinen olekaan, on se silti ihan koettava. Etenkin, jos Adele esiintyy siellä.

Toinen juttu, jonka voisin haluta kokea, olisi Vespa-retki Toscanassa. Haavekuvissani ajelen Vespalla pitkin viinipeltojen ja oliivilehtojen halkomia mutkateitä, pysähdyn maistelemaan paikallisia herkkuja ja nautin toscanalaisesta maisemasta. Toinen vastaava voisi olla piknik Provencessa. Laventelipellot ovat huumaavan kauniita ja tuoksuvia – tässäpä olisi täydellinen paikka kesäpäivästä Ranskassa.

Provencen laventelit
Provencen laventelipellot pitäisi päästä kokemaan…

Yksi suurimmista haaveistani (tämä voisi olla nyt eräänlainen ultimate experience) olisi pakata laukut ja lähteä lennolla ensin Lissaboniin, viettää siellä viikko, sitten lähteä autolla road tripille rannikkoa pitkin ensin Portoon ja Algarveen ja sieltä Espanjan Cádiziin, Valenciaan ja Barcelonaan. Barcelonasta suuntaisimme – perhe on siis mukana – kohti Monacoa ja Nizzaa Ranskassa, Ranskasta Italiaan kulkien viiden pikkukylän upea rantareitti Italian Ligurian rannikolla. Luvassa olisi patikointia, herkuttelua ja hienoja maisemia.

Tämän jälkeen päätyisimme Toscanaan, esimerkiksi muutamien päivien pysähdykselle merenrantakaupunkeihin, kuten Livornoon tai Viareggioon. Täältä matka jatkuisi Sloveniaan, Adrianmeren rannalle Piraniin ja Piranista Kroatian Rovinjin kautta Splitiin ja /tai Dubrovnikiin. Kroatiasta matka taittuisi Montenegroon esimerkiksi Kotorinlahdelle ja täältä Adrianmeren kautta Albaniaan ja Kreikan rannikolle.

Lopulta palaisimme Saksan kautta Tanskan Kööpenhaminaan ja sieltä takaisin Suomeen. Matka alkaisi kesäkuussa ja päättyisi elokuussa. Koko kolme kuukautta vietettäisiin muissa maisemissa.

Tähän on tultu.

Minna

Kuvat: Unsplash

Avainsanat: , , , ,
Puheenaiheet Oma elämä Matkat Ajattelin tänään
minnis

Jos antaisit arkineuvoja itsellesi ennen kuin lapset tulivat teini-ikään, mitä sanoisit?

Tämä kysymys esitettiin minulle somessa, kun kysyin, mistä seuraajat toivoisivat juttuja teinielämää-aiheeseen. Kaikki muut ehdotukset ja kysymykset kokosin samaan postaukseen, mutta tähän päätin tarttua täysin omana aiheenaan.

Jos antaisit arkineuvoja itsellesi äitinä ennen kuin lapset tulivat teini-ikään, mitä sanoisit?

1 Aivan ensimmäiseksi toppuuttelisin, että ei kannata stressata turhasta. En ole koskaan ollut stressaajaa, en työ- enkä kotielämässä, en menetä yöuniani pienistä murheista enkä oikeastaan suuremmistakaan. Murehdin päivällä sen, minkä murehdin. Eli sanoisin, että teini-ikäisenkään kanssa ei kannata turhista stressata.

2 Toiseksi muistuttaisin itseäni, että se, mikä tietyssä hetkessä tuntuu isolta ja jatkuvasti (ainakin omassa mielessä) paisuvalta ongelmalta, lievittyy ja unohtuu myöhemmin. Välillä on kurjaa ja kaoottista, toisinaan tasaista ja mukavaa. Ja mikä tärkeintä, aika kultaa muistot.

3 Kolmantena muistuttaisin pysähtymään kuuntelemaan ja kannustamaan keskusteluun. Kun lapset vielä selittävät ja höpöttävät ihan kaikesta, ole kuulolla ja kuuntele tarkasti – se rakentaa sillan myös teinivuosiin. Tässä olen mielestäni onnistunut, ja siitä osoituksena on se, että kaikki lapsemme, myös aikuiset poikamme, juttelevat minulle avoimesti melkein kaikesta. Olen ollut aina valmis kuuntelemaan ja kuulemaan. Vaikka teinit ovat sulkeneet ovensa, minun ja meidän ovemme ovat olleet auki.

4 Neljäntenä sanoisin, että älä koskaan ikinä milloinkaan unohda huumoria ja naurua. Joskus oikein hyvät naurut pelastavat koko päivän – tai ihan kaiken. Meitä kaikkia viittä tässä perheessä on aina yhdistänyt se, että osaamme nauraa paitsi itsellemme myös toisillemme ja toistemme kanssa. Se on kantanut – ja kantaa – pitkälle.

5 Viides olisi, että kannattaa valmistautua siihen, että irtiotto kuuluu asiaan – lapsen on joskus lähdettävä pesästään.  Aivan kaikenlaista riuhtomista pitää vain jaksaa muutama vuosi ennen lopullista irtiottoa. Teini ei huuda vihaa vaan vapaudenkaipuuta. Tähän liittyy se, että kaikkea ei kannata ottaa henkilökohtaisesti.

6 Kuudentena sanoisin, että hyväksy, että et voi suojella kaikelta. Mutta voit aina olla se, johon turvaudutaan, kun myrsky nousee tai ollaan jo myrskynsilmässä. Ja se, joka valitsee taistelunsa.

Ja lopuksi muistuttaisin, että kannattaa nauttia arjen pienistä jutuista, ne ovat niitä, joita kaipaa myöhemmin. Ja ihan viimeiseksi lopuksi ja jonkinlaiseksi pisteeksi heittäisin, että pitää muista, että kahvi auttaa ainakin useimmiten. Ja aika auttaa aina.

Tähän on tultu.

Minna

P.S. Muita teinijuttuja voit lukea täältä ja täältä.

Kuvat: Pexels

Avainsanat: , , , ,
Puheenaiheet Oma elämä Ystävät ja perhe Lapset