3 x kuukauden kuva – helmikuun kuvat

Nadine Via Per Aspera ad Astra -blogista haastoi minut viime vuonna mukaan 3 x kuukauden kuva -blogihaasteeseen. Päätin jatkaa tätä vielä tänä vuonnakin. Tarkoituksena on kerran kuussa, vuoden 2024 jokaisena kuukautena, julkaista kolme eri kuvaa seuraavista kategorioista:

  1. Arkikuva
  2. Kuukauden huippuhetki
  3. Ei mennyt kuin Strömsössä

Kokosin tähän postaukseen helmikuun kuvani.

Arkikuva

Jokilaiva talvella

Helmikuu on mennyt nopeasti. Se on ollut arkinen ja tavallinen, vaikka kuukauteen mahtui yksi lomaviikkokin. Arkea ovat siivittäneet työt, opiskelut, kuutosluokkaisen kouluhommat, perusperhetouhut, jokaisen kolmen harrastukset ja kodin kunnostustoimet.

Arkikuvaksi sopi kaikista nappaamistani otoksista parhaiten helmikuinen kuva, jossa on vielä pimeää, hämärää ja talven tunnelma. Jokirantalenkit kuuluvat osaksi perusarkea, ja siksi valitsin kuvan lenkkipolun varrelta.

Kuukauden huippuhetki

Tuoli testissä olohuoneen pöydän ääressä

Arjen ja elämän huippuhetket ovat omalla kohdallani melko tavallisia – joskus jopa arkisia – hetkiä normaalirutiinien lomassa ja arkipäivien tiimellyksessä. Helmikuun huippuhetki oli ehdottomasti se, kun sain miehen tuolikaupoille. Olemme vatvoneet ja vatuloineet tuolipäätöstä. Nyt vihdoin saimme aikaan koeistumiset ja päätöksen oikeasta tuolista.

Valitsimme lopulta Skovbyn 825-tuolit kauniilla ruskealla nahkapäällisellä. Kun eräänä lauantai-iltapäivänä saimme Vepsäläiseltä tuolin ja kaikki kangas-/päällisvaihtoehtovinkot kotiin lainaksi, ihastelin sitä koko illan. Huokailin ääneen ja olin nanosekunnissa rakastun. On se kaunis.

Viimeistään 14 viikon kuluttua kahdeksan tuolia saapuu koristamaan olohuonettamme.

Ei mennyt kuin Strömsössä

Musta nahkalaukku

Nykykuluttaja minussa haluaa hankkia vain laadukasta ja kestävää. Ja vain oikeaan tarpeeseen. Saatan joskus lipsua periaatteestani, mutta pääsääntöisesti noudatan (ja noudatamme perheenä) useissa asioissa tätä tahtotilaa. Olin hankkinut mustan, joka päivä käytössä olevan, nahkaisen käsilaukkuni muutama vuosi sitten. Se on ollut liki aarteeni ja yksi lempiasusteistani – laukku sopii kaikkeen ja joka asuun.

Hiihtolomaa edeltäneenä perjantaina pukeuduin rivakasti eteisessä ja kiepautin tuttuun tyyliin ohuen nahkahihnan pääni yli. Sitten napsahti. Hihna katkesi, enkä voinut käyttää laukkua. Kaikessa kiireessä siirsin käsilaukun sisällön toiseen laukkuun ja riensin työpaikalle. Harmitti.

Kotiin tullessa tutkin laukkua ja sen toisella puolelta irti roikkuvaa hihnaa. Päätin, että kassi on kirjattava, uutta en ostaisi. Hiihtolomalla veimme sen kaksitoistavuotiaan kanssa Skanssin suutarille, joka korjasi laukun kymmenessä minuutissa kymmenellä eurolla. Olin onnellinen.

Tähän on tultu.

Minna

Puheenaiheet Oma elämä Ystävät ja perhe Ajattelin tänään

Miltä kevät 2024 näyttää? Kevään touhuja, suunnitelmia ja odotuksia

Minulle vuosi 2023 oli varsin mukiinmenevä, reipas ja täynnä kaikenlaista pientä puuhaa. Olen vannoutunut arki-ihminen ja pidän siitä, että arki rullaa kitkatta.  Paras arki on sellainen, jossa työ, vapaa-aika, harrastukset ja kaikenlaiset aktiviteetit ovat tasapainossa.

Tällaista arkea toivon myös vuodelta 2024. Toivon elettävää elämää, jossa on riittävästi puuhaa ja sopivasti palautumista.

Minna istuu olohuoneessa.

Alkukevään arkeani siivittävät työt, perheen parissa tekemiset, kaksitoistavuotiaan harrastemenot  ja kisaretket sekä monipuolinen vapaa-ajan liikunta. Oikeastaan jatkan (jälleen) siitä, mihin viime vuonna jäin: toteutan samoja hyviltä tuntuneita juttuja ja jatkan aktiivista kotitreenausta ja lenkkeilyä. Unohtamatta erityisen tärkeitä luovuuslenkkejä, joita ehtii joskus työpäivien lomassakin tehdä, kun nipistää lounas- ja kahvitauoista.

Opettajantyössäni opetus- ja hanketyöt ajoittuvat melko tasaisesti tänä vuonna keväälle ja syksylle, sillä opintovapaat eivät enää katko työsuunnitelmaa. Työrintamalla odotan kuumeisesti kahden haetun hankkeen rahoituspäätöksiä ja toivon, että ainakin jompikumpi rahoitusta saisi. En muista, milloin olisin tehnyt  vain opettajantyötä ja opetukseen liittyvää työtä ilman, että ”työaikapiirakassa” olisi TKI-työtä. Tai no, onhan siinä hankesuunnittelutyötä kuitenkin, mutta se on hiukan eri juttu!

Opetuksen saralla meneillään ovat terveysteknologian, projektinhallinnan ja tutkimusmetodiikan opintojaksot sekä niihin liittyvät tehtävä- ja tenttitarkastukset. Lisäksi ohjaan opinnäytetöitä hiki hatussa, jotta opiskelijat etenevät toivotulla tavalla. Syksyn opetusten suunnittelu aloitetaan heti alkukeväästä, mikä on ihan hyvä juttu, vaikka se tuntuukin usein kaukaiselta tässä vaiheessa.

Maaliskuun loppupuolella matkaamme miehen kanssa kahden kesken Gdanskiin. Se voisi olla jonkinmoinen hääpäivämatka, vaikka hääpäiväämme vietetäänkin vasta toukokuussa. Se voisi myös olla journalistiksi valmistujaislahja minulle…

Viime vuonna toivoin, että kevätarkeen mahtuisi ainakin yksi kirja kuukaudessa. Tänä vuonna taidan toivoa samaa, sillä sekä lukeminen että kirjojen kuuntelu palauttavat kaikesta kiireestä. Jokin uusi sarjakin pitäisi löytää, elokuviakin voisi listata katsottavaksi.

Olisi ihanaa, jos voisin jo varhain keväällä kuopsutella takapihan pienen kasvihuoneen uuden kasvikauden alkuun. Vielä ihanampaa olisi, jos jaksaisin ja viitsisin harjoittella jonkin uuden arkiruoan perheen ja itseni iloksi.

Ihailen Instagramissa niitä tyyppejä, jotka jaksavat mealprepata ja touhuta keittiössä kaikenlaisten keitosten äärellä. Itse en heihin lukeudu.

Tähän on tultu.

Minna

Puheenaiheet Oma elämä Ystävät ja perhe Ajattelin tänään