Kesälomalla ehdin lukea tai kuunnella 18 kirjaa. Sitten koitti arki ja vei tämän harrastuksen mennessään. Ei onneksi ihan kokonaan mennessään, mutta tahti on ollut selvästi verkkaisempi kuin kolmena aiempana kuukautena – lomalla ehtii, arkena ei.

Syyskausi alkoi virallisesti syyskuussa, jolloin tartuin Viisikko-kirjakerhomme kuukauden valintaan: Maija Kajannon Sahramisyksyyn. Odotin sitä, sillä kirjailijan aiemmat teokset ovat olleet kepeitä, viihdyttäviä ja nopeasti koukuttavia. Kuuntelin kirjan nopeasti ja aloitin perään Tuuli Salmisen kehutun Varpu-kirjan. Molempien parissa viihdyin, ne toimivat oikein mukavasti arjen touhujen vastapainona ja lenkkiseurana.

Maija Kajanto: Sahramisyksy

Pyhävirran kylänraitilla kahvila Koivu kukoistaa ja hotelli Koivun arki rullaa rutiinilla. Pienelle paikkakunnalle muuttanut Kristiina Kivimaa eli Krisse ei ole säikähtänyt haasteita, ja uudesta ihmissuhteesta löytyy sekä että rakkautta.

Tässä vuodenaika-kirjasarjan kolmannessa osassa Pyhävirralla kaikki on niin pullantuoksuista, että ajan toivoisi pysähtyvän. Paikkakunnan asukkaita riivaa kuitenkin erikoinen tulipalojen sarja, Krissen mummo on lähtenyt pakettiautomatkalle, ja yhtäkkiä Krissen äiti ilmaantuu Pyhävirralle.

Eräässä haastattelussa Maija Kajanto kertoi, että hän haluaa kirjoittaa kevyitä ja turvallisia kirjoja, joista lukijalle jää hyvä mieli. Siinä hän on onnistunut jo kolmesti: Sahramisyksy on edeltäjiensä tavoin nopeasti mukaansa tempaava ja viihdyttävä kirja. Teos sisältää reseptejä, mikä tuo oivan lisämausteen kahvilaelämään keskittyvässä tarinassa.

En yllättyisi, jos Korvapuustikesä, Taatelitalvi ja Sahramisyksy saisivat jatkokseen keväisen jatko-osan – ja vuodenaikaympyrä sulkeutuisi.

Neljä tähteä.

Tuuli Salminen: Varpu

Työpaikan menetys, avioero, muutto omakotitalosta yksiöön, häpeä, suru ja ex-puolison uuden elämän seuraaminen Instagramissa. Näistä aineksista Tuuli Salminen on koonnut Varpu-teoksensa. Romaani kuvaa keski-ikäisen naisen kriisiä ja siitä selviytymistä: kuinka voi pudota pohjalle ja lopulta löytää itsensä?

Varpu on entinen vaimo, entinen opettaja ja entinen listojen laatija, joka yrittää pärjätä uudessa elämäntilanteessa.​ Hänen elämäänsä leimaa häpeä. Häpeä ulkonäöstä. Häpeä tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Kun miehen suhde toiseen naiseen selviää, Varpu ei menetä vain miestään vaan myös virkansa, kotinsa ja ystävänsä. Siskon avustuksella Varpu pääsee aloittamaan uuden elämän Helsingissä, kaukana entisestä.

Kirjassa kuljetaan kahdessa aikatasossa: Varpun elämää kuvataan nykyhetkessä Helsingissä sekä menneisyydessä entisellä asuinpaikkakunnalla, kun kaikki oli vielä mallillaan. Lukijalle Varpun elämän mullistaneet tapahtumat avautuvat tarinan edetessä.

Vaikka aihe on vakava, Tuuli Salmisen tapa kuljettaa tarinaa on kepeä ja humoristinen. Kahden aikatason kerronta on onnistunut, ja kirjailija kuvaa tapahtumia hauskasti. Varpu on tarkkanäköinen, taitava ja paikoin huvittava tarina elämän käännekohdista.

Neljä tähteä.

Tähän on tultu.

Minna