Aivoblues on ruotsalaisen psykiatrin, Anders Hansenin, kansantajuinen tietokirja siitä, miten metsästäjäkeräilijän aivot voivat nykyajassa. Hansen on työssään huomannut, että mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet. Kirjassa tarjotaan syvällinen ja ajatuksia herättävä näkökulma ihmisen mielenterveyteen ja hyvinvointiin.

Aivoblues pureutuu siihen paradoksiin, että vaikka ulkoisesti kaikki saattaa vaikuttaa hyvältä, monet meistä kokevat silti henkistä epämukavuutta ja pahoinvointia.

Päämääränä selviytyminen

Hansenin mukaan masennus ja ahdistus eivät ole merkki siitä, että aivoissa olisi jotain vikaa. Ne ovat ikivanhoja selviytymismekanismeja, joiden avulla ihmiset ovat selvinneet hengissä. Ihmislajin päämääränä on ollut selviytyä ja lisääntyä. Olemme selviytyneet, koska aivot ovat kehittäneet mekanismeja, jotka suojelevat meitä uhilta.

Aivot ovat kehittyneet pääosin nykyiseen muotoonsa jo metsästäjäkeräilijä-ajalla. Ihminen eli pienissä ryhmissä, vaelsi ravinnon perässä ja vaihtoi usein asuinpaikkaansa. Silloin uhkina olivat tartuntataudit, nälkäkuolema, murhat, verenvuoto ja synnytys.

Hansen toteaa teoksessaan, että ihmiset toimivat edelleen kuin nälkäkuolema uhkaisi: syömme kaloripitoisia ruokia ja lepäämme mielellämme, jotta kalorit eivät menisi hukkaan. Onnellisuuden tunteen tulee olla väliaikaista, sillä muuten se ei täytä tehtäväänsä – aivot ovat kehittyneet sellaisiksi, että ne varautuvat pahimpaan. Se on pelastanut monia ihmisyksilöitä.

Ongelmia syntyy, jos ahdistus ja stressi jatkuvat. Ihmisen elimistö ei ole kehittynyt kestämään stressijärjestelmän pitkittynyttä aktiivisuutta.

Liikunta, uni ja seura suojaavat masennukselta

Hansen toistaa nykyihmisen jo tiedostettuja mantroja liikunnan ja sosiaalisten suhteiden tärkeydestä ja perustelee ne oivasti evoluutiolla. Ahdistuksella ja pahalla ololla ei ole itseisarvoa, vaan ne ovat olleet vuosituhansien ajan keinoja selviytyä. Nyt tunteet, jotka ennen pelastivat ihmisen, tuottavatkin ongelmia. Pitkittynyt stressi, liikkumattomuus, huono ravinto ja yksinäisyys johtavat masennukseen.

Yhtenä, jopa tärkeimpänä, mielen pahoinvointia aiheuttavana seikkana Hansen mainitsee yksinäisyyden. Sille on biologinen selitys: yhteisön ulkopuolelle jääminen on jo tuhansia vuosia sitten saattanut olla hengenvaarallista.

Biologinen näkökulma ei välttämättä ratkaise yksittäisen ihmisen ahdistusta tai masennusta. Se saattaa kuitenkin olla vastaus kirjan alaotsikon kysymykseen siitä, miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin.

Aivoblues on kansantajuinen ja oivaltava tietokirja

Anders Hansenilla on pätevää tutkimustietoa, vaikka kirja ei ole lainkaan teoreettinen, saati vaikeatajuinen. Teoksen tuore näkökulma on tervetullut lisä hyvinvoinnista käytävään keskusteluun. Kirjailijan tausta psykiatrina heijastuu hänen lähestymistavassaan aiheeseen: hän tarjoaa lukijalle tutkittuun tietoon pohjautuvia selityksiä ja ratkaisuja siihen, miksi niin monet kärsivät nykyään mielenterveysongelmista.

Kirjan vahvuutena on Hansenin kyky välittää monimutkaista tietoa ymmärrettävällä ja kiinnostavalla tavalla. Hän hyödyntää havainnollisia esimerkkejä ja tarinoita, jotka auttavat lukijaa hahmottamaan vaikeita käsitteitä ja havaitsemaan samaistumispintaa. Lisäksi teos tarjoaa lukijoille käytännön vinkkejä ja harjoituksia, joiden avulla voi edistää omaa hyvinvointiaan.

Aivoblues herättää lukijan ajattelemaan syvällisesti nykypäivän elämäntavan vaikutuksia terveyteen. Se tarjoaa haastavan kysymyksen siitä, onko kaikki se, mitä pidämme hyvänä, todella parasta. Miten voimme löytää tasapainon modernin elämän vaatimusten ja mielenterveytemme välillä?

Tähän on tultu.

Minna

Kuva: Atena Kustannus