Antimökkeilijän mökkijuttuja

En ole mökki-ihmisiä. Se tarkoittaa kohdallani sitä, etten liioin hingu mökille, en odota mökkiviikonloppuja enkä villeimmissä kuvitelmissakaan voisi ajatella muuttavani juhannuksen tienoilla mökille ja asuvani siellä elokuun alkuun. Ei, ei ja ei.

Tyttö riippukeinussa

Sen sijaan pidän mökkeilyä kaikkine mökkipuuhineen melko idyllisenä, eikä lähdöntunnelmaa voita mikään. Olen silti tässäkin lähdössä sitten kun -ihminen: tykkään suunnitella tulevia mökkipäiviä, saariston venereittejä ja lounasruokapaikkoja sekä pohtia pakkaamisia. Mitä kaikkea tarvitaankaan mukaan muutaman päivän mökkireissulle? Samalla takaraivossani jyskyttää jo seuraava lähtö, kotiin paluu.

Parasta mökkimatkailussa, kuten usein kaikessa matkustelussa, on odottava tunnelma. Kun kaikki kiva on vielä edessäpäin. Sitten, kun se kaikki kiva on meneillään tai lopussa, on suunniteltava seuraavaa etappia. Oli se sitten koti, ruokakauppa tai seuraavan viikonlopun mökkipiipahdus. Kaikki käy! Sellainen se on se sitten kun -ihminen.

Kun mökille – tässä tapauksessa saarimökille – liki puolentoista tunnin venematkan jälkeen päästään, voin kuitenkin melkein aina todeta viihtyväni. Ainakin hetkittäin. Viihdyn tasan niin kauan, kun minulla on tekemistä, tiedän, mitä seuraavaksi tekisin, äänikirja odottaa kuuntelijaansa, treenikalusto (kuminauhat ja kuula) on mukana ja lapsi tyytyväinen.  Onneksi yhdeksänvuotias viihtyy itsekseen ja on pienestä onnellinen ja tyytyväinen. Minun ei enää tarvitse toimia kokopäiväisenä ohjelmatoimistona.

Uimavahtina ja mölkkykaverina toki toimin. Ihan mielelläni.

Pidän mökkitouhuista: kannan vettä saunalle, pesen perunoita terassilla, lämmitän saunaa ja paljua, ongin lapsen kanssa, luen lehtiä ja kuuntelen kirjoja. Riippumatto on tämän kesän uutuus, jonka uumenissa lekottelusta kisaamme… Pidän aamuista ja illoista. Pidän uusista aluista, mökkikahveista ja auringonnoususta. Rakastan iltaa, yhdessä saunomista ja lapsen paljuiloa. Nukkumaan menemisestäkin tykkään – silloin ollaan hetki lähempänä uutta aamua.

Sen sijaan minua alkaa ahdistaa nopeasti, kun tajuan, etten pääse saaresta mihinkään helposti tai esimerkiksi kunnon lenkille aamuisin. Kaikenlainen tekeminen loppuu äkkiä. Ja minä kun olen puuhastelija. Tarvitsen tekemistä, oli se sitten lukemista, kotitöitä, ruoanlaittoa tai treenaamista. Kaikki nämä toki onnistuvat mökilläkin, mutta voin kertoa, että kun lenkkeilee mökkiä ympäri (pienen saaren ympäri lenkkeily ei tässä tapauksessa ole mahdollista!) poiketen välillä laiturille, sitten toiselle laiturille ja huussipolulle, alkaa kyllästyttää melko nopeasti. Puoli tuntia menee mukavasti, mutta 45 minuutin kohdalla alkaa odottaa lenkin loppumista. Onneksi äänikirja saa usein jatkamaan tunnin rajapyykkiin.

Laituri- ja terassitreeni sujuu mukavasti kuulalla ja kuminauhoilla, Me Naiset on luettu hetkessä päiväkahvilla, ristikko täytetty iltaan mennessä ja tikanheitosta alkaa jännetuppi oireilla herkästi.

Siinä vaiheessa päivää on päästävä vesille, toisiin kohteisiin, syömään, kahville, retkelle – ihan mikä tahansa käy!

Yksi antimökkeilijän ehdoton mökkiankeuttaja on vesisade. Pahimmillaan tilanne on silloin, kun taivaalta tulee vettä ja tuuli on navakkaa pohjoistuulta. Siinä alkaa suupieli roikkua melko nopeasti. Samalla mökin tilat käyvät ahtaiksi. Hetken kuluttua kenelläkään ei ole enää kivaa. Syynäänkin säätiedotusta säännöllisesti ainakin kolme päivää ennen mökille lähtöä ja noin tunnin välein mökillä ollessani. Jos saareen lähtöpäivänä on luvattu kehnoa keliä tai viikonlopusta pilvistä, sateista ja tuulista, skippaan mieluusti koko reissun. Selviän kotona paremmin. Ja rauhallisemmin.

Onneksi on vene. Sen kanssa pääsee nopeasti paikasta a paikkaan b – lienee siis selvää, etten todellakaan ole purjehtijaihminen. Mökkisaaren lähettyvillä on monta saaristokohdetta, joista valita mieleisensä. Nämä saarihyppelyt tekevät mökkeilystä mökkeilyn arvoisen.

Kun päiväretki on tehty, jaksaa taas mökilläkin jonkin aikaa.

Tähän on tultu.

Minna

Puheenaiheet Oma elämä Ystävät ja perhe Matkat

Kesäloman kymmenen käskyä

Kesäloma – ja loma yleensäkin – on ihmisen parasta aikaa. On aika levätä, ladata akkuja, palautua, viettää aikaa perheen kanssa, tavata ystäviä kiireettä ja tehdä pääasiassa mukavia ja itseä innostavia asioita rennossa ilmapiirissä. Idyllistä.

Tyttö istuu mökkilaiturilla

Harvoin loma vain ihan kaikkinensa on kovin idyllistä: lomanalkuriidat, erimielisyydet siitä, mitä tehdään ja kenen ehdoilla, kiistat siitä, kenen lomatoiveet toteutuvat ensimmäiseksi ja liiallisten odotusten aiheuttamat pettymykset on käytävä läpi, ennen kuin pystyy siirtymään niin sanottuun täydelliseen lomamuudiin. Kun lomamuudiin sitten päästään, onkin melko mukavaa. Mukavaa tavallisissa ympyröissä, arkisissa askareissa, kirjan äärellä, lenkillä, metsässä, uimassa, mökillä – milloin missäkin ja milläkin porukalla.

Laadin kesäloman kymmenen käskyä, jotka sopivat erinomaisesti ruuhkavuosissa eläville ja perheille, joissa enemmän kuin kaksi lomalaista joutuu sumplimaan omia toiveitaan, tahtotilojaan ja aikataulujaan yhteen. Poikkeuksellisesti tämä julkaistaan viikon parhaat -postauksena, sillä se sopii moneen viikkoon ja melkein joka perheeseen.

1 Minä olen tärkeä, minun ajatuksillani ja toiveillani on väliä. Myös muiden toiveita kuunnellaan.

Muistetaan hieman itsekkäästi oman itsen loman tarve, lomatoiveet ja -suunnitelmat unohtamatta kuitenkaan sitä, että tämä käsky pätee kuhunkin perheen- tai seurueen jäseneen. Jotta kaikilla olisi hyvä loma.

2 Älä haasta riitaa äläkä lomalaisia nimittele.

Aina lomat eivät osu samoihin viikkoihin, eikä jokaista lomapäivää voi viettää samassa seurassa. Muuten syttyy sota. Lomariidoissa kolutaan koko kevään vanhat riidat, muistellaan, kuka teki eniten ja kenen työ on merkityksekkäin ja lopuksi huudetaan, että koko loma on piloilla.

Usein tämän jälkeen paistaa aurinko.

Jos puolisoista toinen on lomalla ja toinen työssä, lomalaista ei sovi nimitellä laiskaksi, saamattomaksi tai vätykseksi. Ainakaan pahalla. Sillä loman tarkoitus on hidastella.

3 Pyhitä lomahetki, unohda työt, kotityöt ja kaikenlainen ankea.

Edes hetkeksi. Muistetaan, että lomalla saa (ja pitää!) vain olla, lomalla pitää tehdä mukavia asioita ja lomalla saa tehdä sellaisia juttuja, joita yleensä tehdään vain lauantaisin. Esimerkiksi jokapäiväinen jäätelö ei oikeastaan kuulosta kovinkaan syntiseltä…

4 Kunnioita lähimmäisiäsi ja toisen lomaa.

Vaikka oma lomani menee pääasiassa varsin mukavasti yhdeksänvuotiaan kanssa, joudun välillä huomauttamaan, että minäkin olen lomalla.

Että kiitos, lomarauhaa.

Se on jännä, että kun aikuinen lukee, puhuu puhelimessa tai keskittyy mihin tahansa ns. omaan, on lapsella – minkä ikäisellä tahansa – tärkeää asiaa. Kun neljä viikkoa asettaa lapsen etusijalle ja antaa puheenvuoroa, toisen kuukauden kohdalla on melko hankalaa alkaa tehdä rajauksia ja huudella aikalisää. Been there, done that.

5 Älä vahingoita luontoa, älä tapa ampiaisia.

Kesällä liikutaan luonnossa, retkeillään, uidaan ja pyöräillään. Sitten syödään eväitä ja jäätelöitä. Ja mitä sitten tehdään? Omat roskat roskikseen ja sitä rataa. Terassin ampiaiset ovat ikäviä, mutta ne pitäisi jättää rauhaan. Ne ovat tarpeellisia. Älä tapa.

6 Muista halata aviopuolisoasi ja lastasi loman jokaisena päivänä.

Sano hänelle ja heille, että rakastat. Hymyile. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa, sanovat.

7 Älä anna aikavaras-somen viedä kallista loma-aikaasi perheeltä ja ystäviltä.

Some on aikasyöppö. Kesän paras päätös on viettää sometonta (ja luuritonta) aikaa päivittäin. Asettaa lapsen lisäksi myös itselleen ruutuaika. Asioita tapahtuu, vaikka et roiku somessa tai päivitä somea – ja erityisesti silloin.

8 Älä lupaa kesälomaretkeä, jos sellaista ei tule. Älä odota liikoja.

Tammikuussa tuntuu hyvältä huudella ilmoille, että kesälomalla lähdetään reissuun. Että pakataan kimpsut ja kampsut ja retkeillään.

Pidetään vähän extra-sapattia ja ollaan vaan.

Toukokuussa vedetään extra-sapatit takaisin, ja kesäkuun ensimmäisen lomaviikon jälkeen perhe alkaa kyllästyttää, töitäkin olisi. On siis parempi olla lupaamatta ja toisaalta taas odottamatta mitään ihmeellistä. Ei pety.

9 Älä himoitse naapurin mansikoita, pioneja, sadettajaa,tuuletinta, kesälomasuunnitelmia äläkä mitään, mikä kuuluu hänelle.

Omissa on riittämiin ja jos ei ole, asialle pitää tehdä jotain. Jos kuitenkin olet tyytyväinen omiin eväisiisi ja kesälomasuunnitelmiisi, nauti joka hetkestä. Kesäloma on kerran vuodessa vain!

10 Älä syytä lasta keksi-, jäätelö-, suklaa- tai mansikkavarantojen ehtymisestä.

Sillä sinä ne kuitenkin vetelit.

Tähän on tultu.

Minna

Puheenaiheet Oma elämä Ystävät ja perhe Ajattelin tänään