Sinne lähti. Äidin pienempi poika maailmalle. Tai no, armeijaan. Palvelukseen. Sotaväkeen. Pukeutuu armeijan harmaisiin. Tai sinisiin. Tai sinivalkoisiin. Miten merivoimissa pukeudutaan?

En ole pukeutumisen erityisasiantuntija enkä oikein armeijaan lähtevän ohjeistukseenkaan täysin pätevä, mutta ainahan voin äitinä antaa muutaman elämänohjeen matkaevääksi kaikenlaisille marsseille, sotaharjoituksiin ja aikaisiin aamuihin.

Pidä toi!

Pidä toi! -ohje sisältää kaiken, mitä sinulla ja sinussa on: pidä iloinen ilmeesi, positiivinen asenteesi ja utelias luonteesi. Säilytä kärsivällisyytesi ja lehmän hermosi, pidä mielesi avoimena. Avoimella mielellä ei välttämättä rakkoja tai selkäsärkyjä parannella, mutta sillä saattaa saavuttaa henkisellä tasolla jotain uutta ja ihmeellistä.

Nopeat syövät hitaat

Aamutoimiin ei sovi hukata aikaa, ja sänkykin kannattaa opetella petaamaan vaaditulla tavalla heti alusta lähtien. Mitä välii…? -kysymyksen tapainen ei tässä ympäristössä oikein toimi, sillä pussilakanan ruutujen linjassa olemisella on valtavasti väliä. Silläkin on väliä, että osaa harjata hampaansa minuutissa ja suoriutuu suihkusta samassa ajassa. Älä hidastele, siitä kärsii koko tupa. Jonoon mars ja puurolle.

Älä valita puurosta

…tai vellistä. Nälkäisenä sekin toimii. Synnytyksen jälkeenkin se toimi, miksei armeijassakin? Puuro on terveellistä ja vie nälän ainakin tunniksi. Tsemppiä!

Älä pasko omaan pakkiin

Armeijan leivissä ei voi suorittaa itsekseen tai omavaltaisesti. Siellä puurretaan yhdessä. Sota on tiimityötä, jossa jokaisen panos on ajateltu ja tärkeä. Yksi mokaa, kaikkia rangastaan ja niin edelleen. Älä siis pasko omaan pakkiin, harkitse tekosi ja sanasi. Toimi, kuten toivoisit kanssamarssijoidesi toimivan.

Pidä ittes miehenä

Tiedän, että armeija on sinulle – ja suurelle osalle ikäisistäsi – merkittävä etappi. Se on kasvun paikka, itsenäistymisen ensiaskel ja suomalaisille nuorukaisille kunnia-asia. Tiedän, että sinä selviät. Koska maltat kalastaa laiturinnokassa kahdeksan tuntia ilman saalista, sinnittelet takuulla myös märässä ja kuraisessa metsikössä. Pidä ittes miehenä. Nyt ei nurista.

Muista hymyillä, naura usein

Kerrytät elämäsi parhaita muistoja. Käyt enintään vuoden kestävän armeijan vain kerran. Se on kovin lyhyt aika elämässä. Muista hymyillä, naura usein. Huumorilla selviää monista tilanteista. Tukalimmistakin. Sotkun munkki saattaa auttaa pahimman tuskan yli, ja ajatus kotona odottavasta pehmeästä sängystä ja pitkistä, kuumista suihkuista voi helpottaa. Niiden voimalla.

Elä täysillä!

Katso kohta ”Muista hymyillä, naura usein”. Tämä on elämäsi parasta ja elämyksellisintä aikaa. Se ei aina ja joka hetkessä tunnu siltä, mutta usko pois, armeijamuistot vievät pitkälle. Olen iloinen, että saat astua palvelukseen yhdessä kavereidesi kanssa ja tiedän, että sosiaalisena sankarina kasvatat verkostoasi hetkessä. Lupaa minulle elää hetkessä, täysillä.

Armeijasta tuli totta ihmeellisen nopeasti: kutsunnoista palvelukseen astumiseen kulunut aika on mennyt kuin siivillä. Yhdeksänvuotias on (päivä lähtösi jälkeen) surrut jo kolmeasti lähtöäsi. Olen yrittänyt tsempata pikkusiskoa ja seistä vanhempana selkä suorana, mutta antanut omien kyynelteni tulla myöhemmin kaikessa hiljaisuudessa – minunkin tulee sinua ikävä. Olet avoin, iloinen ja sosiaalinen, tuot kotiin kaivattua valoa ja elämää. Nähdään pian!

Ratatatatatataaaa.

Tähän on tultu.

Minna