Sano se ääneen: Arvostus työelämässä – mitä se tarkoittaa?

Elokuussa, oikeastaan heti kesälomani jälkeen, osallistuin työyhteisöni strategiapäivään. Me saamme siis osallistua organisaation strategian luomiseen – olemme yhdessä tekemisen ja laadukkaan tekemisen ytimessä! – ja siten vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisia tavoitteita asetamme seuraavalle viidelle vuodelle ja minkälaisella arvopohjalla työtämme teemme.

Strategiapäivässä keskustelimme monissa pienryhmissä yhdestä tärkeästä asiasta: arvostuksesta. Mitä arvostus työelämässä tarkoittaa, mitä arvostus arvopohjassa tarkoittaa entä miten arvostus meidän työyhteisössämme näkyy?

Jalat katuun piirretyn hymiön vieressä

Jäin pohtimaan asiaa vielä pitkään ja juuri siksi esitinkin taannoin Twitterissä päivän kysymyksen: Mistä työyhteisöarvostus syntyy ja mitä arvostus työyhteisössä tarkoittaa? Sain uskomattoman hienoja ja oivaltavia vastauksia seuraajiltani.

Arvostus on iloa, innostusta ja hyvän puhumista selän takana

Halusin nostaa tämän kärkeen, sillä olen muutaman twiittaajaan kanssa ihan samoilla linjoilla: arvostus työssä on iloa ja innostusta ja erityisesti sitä, että sen saa näyttää. Arvostus on yhteisen hyvän vaalimista, mutta myös sitä, että löytää yhteisen hyvän omasta työyhteisöstään ja sen toimintatavoista.

Tähän linkittyy tiiviisti yksi tärkeä arvostavan työkulttuurin piirre: puhutaan toisista hyvää selän takana.

Se osoittaa arvostusta. ”Se opettaa myös näkemään itsessä ja muissa hyvää, potentiaalia, osaamista sekä ominaisuuksia ja piirteitä, joita yhteiseen onnistumiseen tarvitaan”, kirjoitti yksi seuraajani. Naulan kantaan, juuri näin olisin sanoittanut tämän itsekin!

Ja koska asiat eivät koskaan ole yksiselitteisiä, voidaan edelliseen yhdistää ja linkittää vielä erilaisuuden salliminen ja erityisesti erilaisuuden arvostus. Se taas vaatii toisen työn tuntemista, mikä puolestaan edellyttää organisaatiolta jokaisen työntekijän työnkuvan selkeyttämistä, työn tavoitteiden tunnistamista sekä esimerkiksi työtehtävien määrittämistä.

Arvostus on kuulluksi ja nähdyksi tulemista sekä kollegiaalisuutta

Moni twiittaja totesi työyhteisarvostuksen olevan sitä, että jokainen työyhteisön jäsen tulee kuulluksi ja nähdyksi. Nämä perusasiat, kohtaaminen ja nähdyksi tuleminen, synnyttävät luottamusta ja toisen arvostamista.

Vastaajien mukaan työyhteisöarvostusta lisää se, että jokainen ammattiryhmä ymmärtää toistensa työnkuvan ja arvostaa toistensa työtä. Tähän liittyy erityisesti arvostus eri ammattiryhmien kesken, riittävä perehdytysprosessi sekä positiivisen palautteen antaminen ja vahva luottamus omaan työryhmään.

Arvostus on tavoitesuuntaista tekemistä

”Arvostusta on tavoitteiden selkeys ja tavoitesuuntautunut työskentely, osaamisen ja tiedon jakaminen, pelisäännöt ja yhteisen hyvän vaaliminen”, kirjoitti eräs vastaaja twiitissään. Olen jälleen täysin samoilla linjoilla. Tässä tulee näkyviin arvostuksen linkittyminen organisaation arvo- ja tavoitepohjaan, jossa koulutusorganisaatiossa luontevasti on esitetty mm. sivistys, osaaminen ja laatu.

Tavoitesuuntainen tekeminen lähtee aina johtamisesta.

Lähes kaikki kysymykseeni vastanneet mainitsivat arvostuksen linkittyvän tavalla tai toisella johtamiseen, johon taas liittyvät kiinteästi tasa-arvoisuus, selkeät pelisäännöt, oikeudenmukaisuus, viestintä ja vastuun antaminen sekä se, että annetaan työntekijöille mahdollisuus vaikuttaa työhönsä. Nämä kaikki luettelemani seikat lukeutuvat minusta työyhteisötasolla arvostukseen.

Arvostus on luottamusta ja lupa erehtyä

Puhuttaessa arvostuksesta on hyvä muistaa, että arvostuksen kokeminen on edellytys itsetunnon kehittymiselle ja säilymiselle. Ammatillinen itsetunto rakentuu sekä oman työn arvostamiseen että muilta saatuun arvostukseen. Arvostavassa työyhteisössä työntekijä kokee olevansa tarpeellinen eli toisin sanoen olevansa oikeassa paikassa ja osaavansa hommansa.

Osaamista pönkittää se, että työntekijä tiedostaa voivansa luottaa siihen, että hän voi pyytää apua, saada apua ja kykenee auttamaan muita. Tämä lisää keskinäistä luottamusta ja vahvistaa sen tosiasian, että arvostavassa työyhteisössä on lupa tehdä virheitä ja erehtyä. ”Arvostavassa työyhteisössä on välillä lupa olla heikko”, totesi yksi vastaajista osuvasti.

Tässä kohdassa on helppo nyökkäillä. Itse näen arvostuksen myös organisaation arvostamisena, maineena; miltä me ja tekemisemme näyttäytyvät ulospäin?

Arvostusta työyhteisöissä on aika ajoin hyvä pohtia – työntekijöiden kokema arvostus työpaikalla synnyttää hyviä tuloksia, lisää sitoutumista, vähentää henkilöstön vaihtuvuutta, nostaa asiakastyytyväisyyttä ja suunniteltua organisaation kasvua.

Tähän on tultu.

Minna

puheenaiheet ajattelin-tanaan tyo
Kommentit (6)
  1. Tyylimurun Tiina
    1.9.2022, 23:29

    Hienosti kirjoitettu tärkeästä aiheesta! Onhan niitä työpaikkoja jäänyt itselläkin taakse, jopa avainasemassa, kun moni edellämainittu asia on sakannut. Harmi joka kerta.

    1. Kiitos paljon! Ymmärrän hyvin, itse ajattelen myös, että arvostus on yksi hyvän ja henkilöstönsä pitävän työyhteisön tärkeimmistä piirteistä. 🙂

      Minna

  2. Mielestäni arvostus työelämässä on ennenkaikkea luottamuksen osoittamista, sekä työntekijän henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista välittämistä konkreettisin teoin. Myös sitä, että työntekijää kuullaan ja joustoa on myös häntä kohtaan, ei vain työnantajaa.

    1. Totta! Minusta tuo mainitsemasi ”konkreettisin keinoin” on hyvä lisä tässä – ettei arvostuslupaus tms. jäisi sananhelinäksi!

      Minna

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *