Sano se ääneen: Mikä ihmisissä ärsyttää ja miksi?
Ihmiset ärsyyntyvät toisistaan: he vihastuvat kollegan tekemisestä tai tekemättä jättämisestä, turhautuvat puolison hitaudesta, eivät kestä ystävää, joka on aina myöhässä tai stressaantuvat tiimiläisestä, joka ei toimi yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. He harmistuvat sosiaalisen median iloisista neliöistä, kiroavat julkisilla paikoilla kaiuttimiin puhuvia eivätkä voi kestää ruuhkassa matelevia kanssa-autoilijoita.
Mutta mikä ihmisissä ärsyttää ja miksi?
Vissi totuus on, että kaikki lähtee ihmisistä aina. Toinen yhtä pätevä totuus on se, että ärtymys on ihmislajille tyypillinen reaktio. Muissa ihmisissä ärsyttävät muun muassa käyttäytyminen, tekeminen ja tekemättä jättäminen, oleminen, puhuminen ja luonteenpiirteet. Ihminen ärsyyntyy, kun joku on liian samankaltainen tai toisaalta täysin erilainen kuin itse on.
Projektio ja ärsyyntyminen – miten ne liittyvät yhteen?
Peruspsykologiassa ärtymykseen liittyy vahvasti ilmiö, jota kutsutaan projektioksi. Se tarkoittaa mielen kykyä heijastaa toiseen ihmiseen piirteitä, joita ärsyyntynyt ei hyväksy tai tunnista itsessään. Tämä voi tapahtua tiedostamatta, ja se on yhdenlainen tapa suojata itseen kohdistuvia epämiellyttäviä tunteita.
Projektio voi näyttäytyä esimerkiksi syyttämisenä, jolloin henkilö projisoi omat virheensä, epävarmuutensa tai pelkonsa toisiin ihmisiin syyttämällä heitä samoista asioista, joita itse tekee tai tuntee. Projektio voi ilmetä myös siten, että henkilö näkee sellaisia negatiivisia piirteitä tai tunteita toisissa, joita hän kieltää tai välttää itsessään. Toisinaan projektio voi myös ilmetä siten, että henkilö projisoi omia toiveitaan, unelmiaan tai ihanteitaan toisiin ihmisiin.
Mitä kaikkea onkaan ärtymyksen taustalla?
Ärtymyksen ja ärsyyntymisen taustalta löytyy monia tekijöitä. Vastaankin väliotsakkeen kysymykseen nyt lähteiden ja oman elämänkokemukseni pohjalta.
- Ihminen ärsyyntyy herkästi tilanteissa, joissa hän havaitsee, että ystävillä, tuttavilla tai työtovereilla on erilainen arvopohja, erilaisia ajatuksia ja erilaisia odotuksia kuin itsellä. Tilanne aiheuttaa herkästi konflikteja.
- Yksi suurimmista syistä siihen, miksi ihmiset ärsyyntyvät toisistaan, on eroavaisuus mielipiteissä. Etenkin, kun ne koskevat yhteiskuntaa, politiikkaa tai uskontoa. Kotioloissa tämä voi tarkoittaa erilaista näkemystä viikonlopun vietosta, kotitöistä tai lasten kasvatuksesta. Kun mielipiteet eroavat toisistaan, se aiheuttaa kitkaa.
- Toinen ärsyyntymiseen vahvasti liitetty tunne ja taustatekijä on kateus. Kateuteen sisältyy kokemus omasta arvottomuudesta. Kateus muunnetaankin usein tiedostamattomasti väheksynnäksi, ylimielisyydeksi, ärtymykseksi tai pahansuopuudeksi – kateus myrkyttää ilmapiirin.
- Myös puutteellinen kommunikaatio sekä virheellisesti tulkittu epäsuora kommunikaatio voivat johtaa väärinkäsityksiin, epäselvyyksiin ja turhautumiseen – ja ärsyttää.
- Itseäni ärsyttävät erityisesti huonot käytöstavat sekä itsekkyys. Molemmissa tilanteissa taustalla on se, että vastapuolen tarpeet ja tunteet jätetään huomioimatta. Myös epäoikeudenmukainen kohtelu tai kohtuuttomuus kuuluvat samaan kategoriaan.
- Ihminen on herkempi ärsyyntymään stressaantuneena. Usein stressi kumpuaa henkilökohtaisesta elämästä, ja esimerkiksi työpaikan ihmisiin kohdistuva ärsytys johtuukin oikeasti ihan jostain muusta kuin työtovereista tai heidän tekemisistään.
Summa summarum: Ihmiset ovat erilaisia, ja juuri erilaisuus – tai se, ettei erilaisuutta siedetä – johtaa herkästi ärsyyntymiseen.
Tähän on tultu.
Minna
Kuva: Grafiikka tehty itse, graafikassa käytetyt kuvat Unsplash.

Ärsyyntyminen lienee aika luonnollista, mutta mielestäni täysin syyttä sitä ei saa toisen päälle kaataa. Jos syy on vain se, että toinen on erilainen kuin itse on, esimerkkinä sanotaan vaikkapa liian huithapeli, liian kovaääninen tms. niin silloin pyrin pitämään ärsytykseni pääni sisällä piilossa ja muistutella, että en minäkään täydellinen ole. Tiedän kyllä ärsyttäväni ihmisiä, sen verran outoa kiusaavaa käytöstä kohdannut. Oma ärsytykseni saattaa päästä valloilleen, kun koen kohdanneeni epäoikeudenmukaista toimintaa.
Juuri näin! Monesti sitä joutuu pysähtymään ja pohtimaan myös omia piirteitään ja tapojaan.
Minna
Tosi kiinnostava aihe ja hienosti koottu lista.
Lisäisin oman kokemukseni pohjalta vielä, että joku asia tai yksityiskohta toisen olemuksessa vain yksinkertaisesti ärsyttää.
Tulkitsen oman keittiöpsykologisen analyysini perusteella, että kyseessä on vain se etteivät persoonien kemiat kohtaa.
Olen eloisa (ja jopa valoisa) persoona, luonnostaan. Työpaikalla entinen kanssatyöntekijä ärsyyntyi suunnattomasti olemuksestani. Hän kritisoi iloista ja myönteistä asennettani, lyttäsi sanallisesti sanomisiani ja käytöstni muiden kuullen. Hänen toimintansa meni jopa
kiusaamiseen asti.
Ymmärsin tämän ärsytyksen ja yritin vaimentaa käytöstäni hänen läsnä ollessaan. Mutta mihinpä tiikeri raidoistaan pääsisi. En halunnut tietoisesti ärsyttää, mutta vain olemalla minä taisin olla hänelle punainen vaate.
Tilanne jatkui siihen päivään saakka kunnes hän vaihtoi työpaikkaa.
Oloni helpottui hänen poistuttuaan.
Toki olen pohtinut asiaa paljonkin jälkikäteen.
Olisiko hän halunnut itse olla eloisampi?
Vai muistutinko olemuksellani jotain henkilöä, jonka kanssa hänellä oli ollut huono kokemus?
Kukapa tietää.
Hyvä ja mielenkiintoinen postaus!
Mukavaa pääsiäistä!
Kiitos! Olet oikessa, on ihmisiä, joiuden olemus vain ärsyttää. Ja sen syy saattaa juurikin olla se, etteivät henkilökemiat kerta kaikkisesti kohtaa. Olen huo,annut samaa: positiivusuus, iloisuus, avoimuus ja tehokkuus häiritsevät ja ärsyttävät. Ystäväni sanoi kerran minulle, että ei minun tarvitse himmailla omaa perusolemustani sen vuoksi, että joku toinen ärsyyntyy. Ja totta sekin.
Minna