Tag: arki

On ollut niin lokakuu: auringonvaloa, ensimmäiset yö- ja aamupakkaset, sadetta, myrskyä ja pimeneviä iltoja. Viikon parhaisiin lukeutuivat alkuviikon aurinkoiset päivät, jokaiseen arkipäivään sovitetut luovuus- tai taukolenkit sekä viikonlopun koulutuskeikka Helsingissä. Kokosin viikon parhaat tällä kertaa yleisön pyynnöstä kuvina. Maanantai Loma on ohi. Sen tii heti aamusta, sillä sähköposti oli todella täynnä.  Luin, vastasin ja liputin […]

Näin on kysytty muutamissa seuraamissani blogeissa syksyn mittaan. Nyt päätin itsekin tarttua haasteeseen – milloin viimeksi nukuin päiväunet, pelkäsin tai söin jotain salaa lapsiltani? No, milloin viimeksi…? Nukuin päiväunet Minä edustan sitä ihmistyyppiä, joka ei päiväunia vetele. En ole koskaan ollut päivätorkkuja. Jos joskus sattumalta esimerkiksi puolikuntoisena huilailen tai torkahdan päiväsaikaan, olen sen jälkeen toimintakyvytön. […]

Törmäsin sosiaalisessa mediassa varsin oivaltavaan kampanjaan tai kampanjantapaiseen syyskuun alussa. ”Työ on vain työtä” taisi olla tämän kamppiksen virallinen nimi. Luin monta kannanottoa ja postausta aiheesta, usean kohdalla nyökyttelin: näinhän se on. Olin tätä ennen sattumalta lukenut uusien sukupolvien opiskelusta, työnteosta, asenteista ja työmoraalista. Huomasin pohtivani, miten erilaisessa maailmassa elämmekään ja miten erilaisia seikkoja opiskelussamme […]

Olen viettänyt syksyn vapaajaksoani tällä viikolla. Vapaajakso tarkoittaa lomaa, ja loma tarkoittaa ansaittua irtiottoa arjesta ja arjen kiemuroista. Olen ihaillut muiden lomailijoiden kotimaan ja ulkomaiden matkakuvia, mutta tyytynyt itse viettämään syyslomani kymmenvuotiaan kanssa kotinurkissa. Yllätyksekseni olen viihtynyt. Vain hetkittäin olen tuntenut kaipuuta muualle lähinnä aamu- ja iltapimeyden sekä kolean, sateisen säätilan vuoksi. Kyllä kotona on […]

Neljäskymmenesneljäs. Se oli eilen. Mitään erikoista ei tapahtunut. Aamukahvi maistui samalta kuin aiemmin, ja peilistä katsoi sama vanha nainen. Tai nuori. Neljäskymmenesneljäs. Katson itseäni eteisen peilistä. Kun hengitän sisään, tuntuu kevyeltä. Kun puhallan ulos, hartiat laskevat. Ihan niin kuin eilen, edellispäivänä ja kuukausi sitten. Hymyilen. Silmien ympärille piirtyy ilo. Naururyppyjä. Niin ne sanovat. Neljäskymmenesneljäs. Askel […]

Listasin kuusi omasta mielestäni kivaa kirjaa syksyyn. Kirjojen valitsemisessa noudatin kolmea kriteeriä: teoksen pitää olla jollakin tasolla kevyt ja helppolukuinen arjen vastapainoksi, sen pitää koukuttaa ensisivuilta ja siinä pitää olla pureksittavaa. Viimeisellä kriteerillä tarkoitan sitä, että kirja ei saa olla liian kevyt. Lukijalle on jätetty pohdittavaa, kaikkea ei selitetä eikä teos ole liian ennalta-arvattava. 6 […]

Kuten olen aiemmin kertonut, en ole synnynnäinen ruoanlaittajaihminen. Perusruoat onnistuvat kivasti, ja osaan leipoa ihanan pehmeitä sämpylöitä. Ruokaboksin avulla taion viikkolistaamme monipuolisuutta, väriä ja hyviä makuja, mutta kaikki haudutetut lihapadat ja paljon esityötä vaativat sörsselit jätän suosiolla väliin. Ruuhkavuosiarkemme ehdoton pelastus on kasvissosekeitto, josta kaikki pitävät. Tuore leipä, mozzarellajuuston palaset ja creme fraiche kruunaavat aterian. […]

Jos kertoisimme ensitapaamisella itsestämme täysin totuuden mukaisesti, silottelematta, poistamatta mitään, pyöristämättä kulmia tai nostamatta esiin vain erinomaisia piirteitämme, ystävystyisimmekö, rakastuisimmeko ja saisimmeko halutun työpaikan? Ajatus alkoi kutkuttaa minua luettuani Jani Toivolan Rakastettu-kirjan. Toivola pohti teoksensa loppupuolella tutustumista ja rakastumista, sitä, kelpaisiko juuri sellaisenaan kuin on. Houkuttelisiko ja kiinnostaisiko ihmisenä kaikkine kummallisuuksineen, hassuine tapoineen ja ihan […]

Näin sunnuntaina voi todeta, että menipä tämä viikko nopeasti. Kokosin viikon parhat tällä viikolla plussina ja miinuksina. Ensin ollaan voiton puolella… Ihana, ihana maanantai. Lienee jo selvää, että maanantait ovat lempipäiviäni. Nyt maanantaissa oli aivan omanlaistaan taikaa: aurinko paistoi aamusta alkaen, ehdin tehdä luovuuslenkin aamupäivällä töiden lomassa, työkalenteri oli juuri sopivasti täynnä ja kävimme kymmenvuotiaan […]

Yhdeksänvuotias ei ole enää yhdeksänvuotias. Hän on kymmenvuotias. Se tietää sitä, että minun on opeteltava kirjoittamaan kymmenvuotias, kymmenvuotiaan ja kymmenvuotiaalle. Oppia nakuttelemaan kolmasluokkalaisen tilalle neljäsluokkalainen. Minun pitää tietoisesti päästä – ja päästää – irti yhdeksänvuotiaasta. Se tarkoittaa toki myös sitä, että meillä asuu esiesiteini, täyskymppi omalla vahvalla tahdollaan varustettuna. Sellainen, joka osaa sanoa oikeissa kohdassa […]