Tag: perhe

Viikon kirkkaimpaan kärkeen ylsivät hieman ja hetkellisesti valoa tuonut ensilumi, työhön liittynyt viestinnän koulutus, ystävälenkki ja tosivaivattoman gluteenittoman pullan leipominen. Jo pullan tuoksu, joka valtasi koko kodin, sai hyvälle mielelle. Marraskuun pimeys tuntui taas yhtä astetta kevyemmältä kestää. Viikko oli edeltäjäänsä kepeämpi muillakin tavoin – kiireen tuntu sai tällä viikolla väistää, mikä oli helpotus. Minulla […]

Viikonloput ovat alkaneet tuntua viikonlopuilta, ajattelin mielessäni, kun perjantaipäivä oli kääntymässä iltaan ja arkiviikko kohti viikonloppua. Marraskuun pimeys on ajoittain saanut minut valtaansa, mutta tilanteet ja tunteet vaihtelevat: torstaina oli seesteistä, vaikka vielä tiistaina ajattelin, että taivas on varmasti tipahtamassa niskaan. Viikonloppuna sain omaa aikaa ja lauantaiaamuna päätin, että otan siitä kaiken irti. On ollut […]

Tapasin viikon alussa ystäväni ja sain samalla syntymäpäivälahjani. Tämä oli ensimmäinen live-tapaamisemme pitkään aikaan, ja olikin varsin iloista nähdä synttärikahvien merkeissä. Ne olivat oikeastaan todelliset extempore-kahvit: olin täysin vääränä ajankohtana kampaajalla, minkä tajuttuani sain ikään kuin tunnin lisäaikaa päivääni. Käytin sen heti hyväkseni. Toimitin ystävälle yhdeksänvuotiaan hänelle sosiaalisessa mediassa myymän partiolaisten joulukalenterin, ja samalla kohtaamisella […]

Tai raskain. Painavin. Piinaavin. Ankein. Ja katkerin. Vaikka tätä ehkä kaikkein vähiten, sillä en ole tainnut koskaan ”kuulua katkeriin tyyppeihin”. En juuri kadehdi enkä vello katkeruuden tunteessa. Katkeroidu. Se saattaa joskus nostaa päätään, mutta menee kuitenkin nopeasti ohi. Se on helppo ohittaa ja korvata myönteisillä tunteilla ja ajatuksilla. Lapsen sairastuminen ja sairastaminen on ollut elämäni […]

Tämän viikon parhaisiin lukeutui moni arkinen asia. Ne tavalliset työ- ja kotijutut, omat lenkit, äänikirja ja Pauligin New York -kahvi. Haluan kuitenkin nostaa kärkeen sen kaikkein parhaan, saaripiipahduksen. Pieni, hieman toimimaton mökki keskellä ei mitään, mäntypuiden valtaamassa saaressa on kalustettu sellaiseksi, että siellä onkin oikeastaan ihan mukava viettää vapaa-aikaa. Aina hetkittäin. Lähdin hieman pitkin hampain […]

Kun sinä synnyit, mullistit maailmani. Toit mukanasi uuden elämän ihmeen. Ensihetkistäsi lähtien mietin, miten ikinä osaisin olla sinulle hyvä äiti. Miten pystyisin kantamaan ja kasvattamaan sinua, ohjaamaan, tukemaan ja lopulta seuraamaan, miten omat siipesi kantavat. Kysyin monesti itseltäni, miten äitiydestä selviää hengissä. Usein minusta tuntui, ettei siitä selviäisi. Taisin kuitenkin selvitä – jotenkuten. Sillä sinä […]

Tämän viikon parhaimmistoon lukeutui ehdottomasti tasan viikon mittainen vapaajakso eli loma. En tiedä, miksi loma-käsite on naamioitu vapaajaksoksi, mutta niin se meillä opettajilla menee. Viikon muutkin kohokohdat liittyivät vahvasti lomaan. Lomaviikkoon mahtui mukavia ja leppoisia, ennalta suunniteltuja ja ennalta arvaamattomia ilon hetkiä. Oma syntymäpäiväni kruunasi viikon erityisesti kahdesta syystä: sain viettää yhden kokonaisen vapaapäivän ihan […]

”Ootsä, äiti, jo 43?!” kysyy yhdeksänvuotias hämmästyneenä syntymäpäiväni aamuna. Kun vastaan olevani, hän toteaa, ettei uskoisi. Olin hetken iloinen ja tyytyväinen, koin itseni nuorekkaaksi. Lapsi katselee minua pää kallellaan ja jatkaa aikaisempaa toteamustaan: ”Siis miksi sä oot jo noin vanha?” Hän piirtää vihkoonsa ja perustelee kysymyksensä muistelemalla, että Emman äiti on vasta 37, jonkun toisen […]

Aamu oli rauhallinen, aurinkoinen ja hiljainen, ja vapaapäivä tuntui heti alkuun vapaapäivältä. Taas yksi syy olla iloinen. Olen listaihmisenä säännöllisesti kirjannut itselleni muistiin pieniä onnenhetkiä ja ilontuojia. Tänään palasin listaukseeni vähän kuin vahingossa aamukahvilla, kun Twitterissä kysyttiin, mitkä arkiset, pienet asiat tuottavat iloa ja onnea. Hymyilin: yksittäiset sanat, lauseet ja sanalistat oli helppo allekirjoittaa edelleen. […]

Aloitin erään blogikirjoitukseni keväällä Turun Sanomien koronapäiväkirjassani seuraavasti: ”Tänään itkin ensimmäisen kerran”. Lause liittyi vahvasti siihen, kun sain kuulla väitöstilaisuuteni siirtyneen striimattavaksi. Samalla peruuntui kevään karonkka. Siirsimme sitä turvalliseen ajankohtaan syksyksi, lokakuun loppuun. Nyt totean itkeneeni tässä korona-ajassa toisen kerran. Karonkka on peruttu. Kun koronatilanne maassa kiihtyi, seurasimme tarkoin suosituksia. Niistä yksikään ei enää voinut […]