Verenpunainen meri ja Kalmankalpea maa ovat mukaansa tempaavia dekkareita
Islantilainen rikoskirjallisuus on tunnettu ihan omanlaisestaan tunnelmastaan: karu luonto, pienet yhteisöt ja pinnan alla kuplivat salaisuudet luovat rikostarinoille kiinnostavan näyttämön. Islannin menestyneimpiin nykydekkaristeihin kuuluva Lilja Sigurðardóttir hyödyntää näitä elementtejä taitavasti kaikissa lukemissani teoksissa. Ensimmäisestä kirjoitin, kun olin lukenut sen hiihtolomareissullamme. Koska kirja oli varsin hyvä, tartuin heti sarjan seuraavaan osaan ja sitten sitä seuraavaan osaan. Niistä kerron tässä blogissa.
Verenpunainen meri ja Kalmankalpea maa ovat mukaansa tempaavia dekkareita
Verenpunainen meri
Verenpunainen meri on toinen osa Lilja Sigurðardóttirin kirjoittamassa Áróran tutkimuksia -sarjassa. Áróra selvittelee yhä kadonneen sisarensa kohtaloa, mutta nyt Áróra ja paikallinen poliisi Daniel alkavat vaivihkaa tutkia myös islantilaisen liikemiehen vaimon kidnappausta.
Sigurðardóttir kuljettaa tarinaa eteenpäin taidokkaasti, ja lukija tempautuu mukaan salaisuuksien ja vaarallisten tilanteiden ketjuun. Samalla kirjailija pitää kiinni tunnistettavasta tyylistään: vahvat henkilöhahmot, moraaliset ristiriidat ja yhteiskunnalliset teemat kulkevat mukana myös tässä rikostarinassa. Pidin erityisesti Áróran, Danielin ja Helenen hahmojen kehityksestä. Neljä tähteä.
Kalmankalpea maa
Kalmankalpea maa on kolmas osa Lilja Sigurðardóttirin kirjoittamassa Áróran tutkimuksia -sarjassa. Reykjavikin lähistöllä löydetään hylätty laivakontti, jonka sisältä paljastuu neljä kuollutta naista ja yksi henkitoreissaan oleva nainen. Rikostutkijat Daníel ja Helena ryhtyvät selvittämään tapausta, joka osoittautuu ihmiskaupaksi. Samaan aikaan yksityisetsivä Áróra saa pyynnön mieheltä tarkkailla tämän entistä vaimoa, Elíniä. Tehtävä johdattaa Áróraa nopeasti rikoksen ja vaarallisten salaisuuksien verkkoon.
Tälläkin kertaa kirjailija rakentaa jännitteen hitaasti mutta määrätietoisesti. Dekkarin palaset loksahtelevat paikoilleen yksi kerrallaan, ja lukija joutuu jatkuvasti arvioimaan uudelleen käsityksiään tapahtumista. Rikosjuoni on paikoin ennalta arvattava, mutta kiinnostavien ja moniulotteisten henkilöhahmojen ansiosta mielenkiinto pysyy yllä loppuun saakka. Neljä tähteä.
Sekä Verenpunainen meri että Kalmankalpea maa edustavat pohjoismaista rikoskirjallisuutta, jossa jännitys ei synny pelkästään rikoksista vaan myös ihmisten motiiveista ja valinnoista. Lilja Sigurðardóttirin teokset yhdistävät jännityksen, yhteiskunnalliset teemat ja vahvat henkilöhahmot tavalla, joka pitää lukijan tiukasti otteessaan.
Teosten vahvuus on niiden tunnelmassa. Islannin maisemat eivät ole vain taustaa vaan olennainen osa tarinaa. Samalla kirjailija käsittelee ihmisten välisiä suhteita, syyllisyyttä ja salaisuuksia tavalla, joka tekee henkilöhahmoista uskottavia ja moniulotteisia. Lukija ei oikeastaan seuraa vain rikoksen selvittämistä, vaan myös sitä, miten menneisyys muokkaa ihmisten elämää pitkälle tulevaisuuteen.
Jos pohjoismainen noir kuuluu lukulistallesi, nämä kaksi romaania tarjoavat mukaansatempaavaa jännitystä!
Tähän on tultu.
Minna
Kuvat: Docendo