Viikon parhaat koronan kourissa

Otsikkokin sen kertoo, mitä tällä viikolla on ollut meneillään. Korona. Se (pentele) on vienyt pitkälti koko viikon syövereihinsä, ja kaikenlainen muu oleminen ja tekeminen on ollut vähän tahmaista. Tai ainakin tuntunut vähän tahmaiselta. Viikon parhaisiin ylsivät ehdottomasti lapsen nopea taudinkuva ja eristyksestä kouluun pääsy, erään opiskelujutun etänä suorittaminen sekä erinomaisen Netflix-sarjan löytyminen.

Aurinkoinen maisema ikkunasta kuvattuna

Maanantai

Toinen positiivinen koronapäivä minulla, neljäs kymmenvuotiaalla. Aamun ja päivän voin hyvin ja pääsin kepeillä oireilla, mutta illalla olinkin jo jyrän alle jäänyt: viluinen, kuumeinen ja kipeä. Kipeällä tarkoitan kipeää.

Sellaista hakatun kipeää, jossa joka paikkaa särkee jalkapöydistä naamaan.

Kymmenvuotias oli jo elementissään ja kysyi joka kymmenes minuutti, mitä hän voisi tehdä. Niinpä. Laskin tunteja hänen eristyksenä päättymiseen. Maanantai-tiistai yö oli järkyttävä. Siitä en löydä mitään hyvää. Ehkä päivän paras oli ajatus aamukahvista, joka lopulta osoittautui kamalan kitkeräksi litkuksi. Makuaisti on saanut kolauksen.

Tiistai

Aamulla minulla oli jälleen jyrän tai citymaasturin alle jääneen olo. Jatkuva ällötys alkoi riivata ja ärsyttää, onneksi peruslääkkeillä sain säryt pois. Päivän parhautta oli ehdottomasti se, että säilyin Panadol-Burana-koktaililla toimintakykyisenä ja pystyin tekemään mielenkiintoista projektihommaa Ukrainan tukikonsertin kuvituksen ja some-juttujen parissa opintoihini liittyen. Toinen päivän paras juttu oli se, kun lapsi pääsi toisen koronan juuri sairastaneen lapsen kanssa pihaan. Halleluja.

Lähikuva kukkakimpun roosasta kukkasesta

Keskiviikko

Melko samoissa mentiin kuin tiistaina: makuaisti on kärsinyt, juusto ja riisipuurokin maistuvat erikoisilta. Lisäksi niskaa ja korvaa särkee huolella. Plussana tässäkin päivässä toimintakyky ja opiskeluprojekti sekä se, että kymmenvuotias pääsi kouluun.

Yritin lukea kirjaa, yritin kuunnella kirjaa ja yritin levätä. Ei onnistunut.

Pystyasento oli paras, makuulla yskitti ja painoi keuhkoihin niin, ettei asento juurikaan houkutellut. Kirjaan keskittyminen on hankalaa, kaikkeen muuhun pystyin keskittymään, mutta en kirjaan. Hassua. Illalla viimeistelimme miehen kanssa uuden Netflix-löytömme, For life -sarjan, joka osoittautui erittäin hyväksi valinnaksi. Suosittelen.

Torstai

Viides koronapositiivinen päivä. Aamu vähän parempi kuin aiemmat, iltaa kohti alkoi jälleen alamäki. Oireet olivat ennallaan, samoin toimintakyky. Ristin aamulla käteni, että aamukahvi maistuisi entiseltään, mutta petyin jälleen – ei maistunut.  Vein roskat ja kävelin talon ympäri hiljaksilleen. Tein myös kaularankani vaatiman liikkuvuusharjoitteen. Syke nousee nopeasti ylös, leposykekin on koholla. Rehkiä ei saa. Ulkoilma teki hyvää, se oli päivän paras juttu!

Viikonloppukimppu olohuoneen pöydällä

Perjantai

Aamu ja päivä samankaltaiset kuin torstaina – ainut merkittävä haitta on korvasärky, jota ammattilaisten mukaan saan seurata maanantaihin. Katsellaan sitten. Jos jossain on aikoja. Tai jos johonkin saa mennä positiivisena. Ja niin edelleen. Päivän positiivisia: tänään paketoin loppuun opiskeluprojektin, sain ihanan croissant-lähetyksen ystävältä, vein roskat ja seikkailin hetken yksikseni pihassa hiljalleen kävellen. Raitis ilma on ihmeellinen voima! Uusi sarja, Chance, DisneyPlussalta on koukuttanut meidät nopeasti.  Suosittelen.

Lauantai

Nukuin yön superhyvin, kellokin sen kertoi. Ensimmäistä kertaa koko korona-aikana. Aamu oli parempi kuin aiemmat. Yskä on laantunut, ällötys ei ole kokoaikaista eivätkä kivut piinanneet aamusta saakka. Korva särki.

Aamukahvi maistui edelleen pahalta. Muuten meni mukavasti.

Aamulla suunnittelin viikonloppukimpun hankkimista turvallisesti. Toteutin sen lopulta seuraavasti: soitin liikkeeseen, pyysin pakettini tiettyyn kellonaikaan heidän ulkotilaansa ja maksoin ostokset laskulla. Kätevää. Ja nyt siivotonkin (lähinnä pölyinen) koti näyttää edes hiukan kivalta uusine kukkineen. Illalla tilasimme irtokarkkeja Woltista (kyllä, 1600g, riittää hetkeksi), ja ilokseni lakritsi maistui lakritsilta!

Rollo-karkki kädessä

Sunnuntai

Viimeistä viedään. Myös koronan suhteen alkaa lupaavasti näyttää siltä. Vaikka aamulla yskä ja kurkkukipu olivat palanneet ja korvakin särki entiseen tapaansa, jokin toivonkipinä minussa  syttyi. Hyvä yö pelastaa monen monta päiväjuttua. Kun on tottunut aina nukkumaan hyvin, on kammottavaa, että yksi virus voi sotkea sen täydellisesti. Nyt palaillaan normaaliin, mikä on iloista!

Kävelin hiljalleen ulkosalla 20 minuuttia ja tein liikkuvuusharjoitteen. Jaksoin jopa hetken kuunnella kirjaa. Ripustin ystäväni tuoman yllätys-kranssin ulko-oveen. Kyllä tämä tästä, oli ajatukseni päivällisaikaan. Kun minä alan olla tolpillani, on mies alkanut sairastaa kunnolla. Pelkällä ripulilla ei sitten selvittykään.

Tähän on tultu.

Minna

puheenaiheet oma-elama terveys ystavat-ja-perhe
Kommentit (10)
  1. Oi miten tutulta kuulostaa. Hyvin samanlainen viikko ollut täällä kokovartalokipuineen, makuaistittomuuksineen, korkeine sykkeineen ja keskittymisvaikeuksineen. Nyt alkaa täälläkin pikkuhiljaa helpottaa. Olkoon tämä viikko molemmille helpompi!

    1. Voi ei! Toivottavasti nyt helpottaa ja pääset sinäkin nauttimaan keväästä! Itselläni nyt kymmenes koronapositiivinen päivä, edelleen aamuisin tukkoisuutta ja kurkkukipua. Onneksi on jo melko terve olo!

      Minna

  2. Tsemppiä! 🙂 Pitkään kyllä meni, että pääsi kunnolla koronan jälkeen liikkumaan, aika hitaasti sai aloitella!

    1. Kiitos! Kyllä, uskon. Eilen (9. koronapv) uskalsin kävelylle kunnolla, hiki tuli, syke kohosi. Huh. Pitää aloitella hiljalleen.

      Minna

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *