Herra Hakkaraista ja Pikku Kakkosta
Herra Hakkaraisen talo
Lähdimme siskoni ja nuorempien lastemme kanssa yön yli retkelle Sastamalaan ja Tampereelle. Isommat lapset olivat kesäleirillä, joten pienempien kanssa oli kiva lähteä omalle retkelle.
Ensin suuntasimme Sastamalaan tutustumaan Herra Hakkaraisen taloon. Herra Hakkaraisen talo on elämyksellinen ja toiminnallinen ”näyttely”, joka perustuu Mauri Kunnaksen kirjoihin. Talo sijaitsee ihan Sastamalan keskustassa. Parkkipaikkoja löytyi mukavasti heti talon vierestä. Kahdelta aikuiselta ja 5- ja 6-vuotiailta liput olivat yhteensä 32 €. Lipunmyynnin yhteydessä oli myymälä, joka oli täynnä teeman mukaisia kirjoja, kippoja, kuppeja, peleja ja makeisia.
Olimme perillä heti klo 10, kun ovet aukesivat. Koska oli sateinen päivä, talossa olikin samantien aikalailla väkeä. Herra Hakkaraisen talossa on erilaisia teemahuoneita Mauri Kunnaksen kirjoista, oli mm. ritarihuone, Vanhakaupunki, avaruus ja ullakolla tapasi kilttejä kummituksia.Jokaisen huoneen edessä oli käsidesipullot ja henkilökunnalla oli visiirit kasvojen edessä. Alussa ohjeistettiin turvaväleistä ja että talossa liikutaan omalla porukalla, mieluusti yksi porukka per huone. Eihän tuo toki toteutunut, koska aamupäivän aikana talo alkoi toden teolla täyttymään.
Talon teemahuoneet oli hauskasti, yksityiskohtia unohtamatta, rakennettu. Monessa huoneessa sai pukeutua teeman mukaisiin vaatteisiin ja melkein kaikkeen sai koskea ja leluilla leikkiä. Parhaat leikit tulivat Vanhankaupungin kaupassa, joka oli äidinkin mielestä ihanasti koottu ja rakennettu. Kassan takana hyllyillä oli leipiä, jauhopusseja, kaloja, nauriita ja makeisia, joita teki mieili hypistellä.
Kellarikerroksessa sijaitseva avarauushuone oli myös mukavasti tehty. Huoneessa oli myös avaruusalus, jolla pääsi tutkimaan planeettoja.Tilasta loppui kuitenkin nopeasti happi, kun se täyttyi ihmisistä. Äkkiä seuraavaan huoneeseen. Takapihalla oli polkuautorata, jossa oli hyvä kuhina koko ajan pienestä sateesta huolimatta. Herra Hakkarainen vieraili ulkotiloissa klo 11, 13 ja 15. Me bongasimme hänet heti klo 11. Hakkarainen pyöri hetken pihalla ja kävi myös ajelemassa keltaisella bussilla. Koronan takia Hakkaraista ei kuitenkaan saanut halata eikä häneen saanut koskea.
Autopihalta pääsi 4H:n pyörittämään kahvilaan, jossa nautimme herkulliset ja uunituoreet korvapuustit, jotka valmistettiin kahvilan takahuoneessa. Tarjolla oli kahvia, mehua, jäätelöä, pullia ja pientä suolaista. Herra Hakkaraisen talo oli oikein kiva ja mielestäni juuri sopiva 5- ja 6 -vuotiaille ja sitä nuoremmille. Varmasti myös isommat lapset näyttelyssä kuitenkin myös viihtyvät.
Herra Hakkaraisen talo
Marttilankatu 10, 38200 Sastamala
https://herrahakkaraisentalo.fi
Tyrvään Pappila
Lounaalle menimme ihastuttavaan Tyrvään Pappilaan, joka sijaitsee vai vajaan kilometrin päässä Hakkaraisen talosta.Vuonna 1922 rakennetun pappilan ensimmäinen asukat oli lääninrovasti Ludvig Hjlamar Svanberg ja hänen vaimonsa Selma. Talolla on erittäin mielenkiintoinen historia hauskoine yksityiskohtineen. Pappilasta voikin tilata ennakkoon puolen tunnin opastettuja, lisämaksullisia, kierroksia.Vuonna 2014 Sastamalan kirkkoneuvosto päätti myydä pappilan, sillä suurin osa sen toiminnoista oli siirretty toisiin paikkoihin. Pappila myytiin Partnos Oy:lle ja nykyisin rakennuksen omistavat Kirsi-Marja ja Jarmo Nieminen, jotka ovat kunnostaneet talon upeaksi ja antaneet sille uuden elämän elämyksellisenä, historiaa huokuvana, tapahtumatalona.
Pappilan lounas on pöytiin tarjoiltu. Me nautimme parmesaanirisottoa kanan kera. Lapsille oli tarjolla lasaganea. Lounaaseen sisältyi alkusalaatti, kahvi/tee ja jälkiruoaksi oli mustikka- ja marjapiirakkaa. Ruokailusalit olivat kaikki lähes täynnä, joten ainakin näin kesäaikaan pöytävaraus on suositeltava. Lounaan lisäksi tarjolla on myös A la carte -lista klo 15 alkaen ja lauantaisin brunssi.
Pappilan pihamaat on erittäin hyvin huollettu ja siellä olikin lasten ilo kirmailla. Omistajapariskunnan taideharrastus näkyi sekä sisällä, että ulkona. Sisällä seinällä roikkui mm. Marc Chagallin teos ja puutarhassa on esillä kuuden taiteijan veistoksia. Uusimpana teoksena on laitettu esille Tiina Torkkelin Lotta-aiheisesta Sota ja rakkaus -veistoksesta tehty pienempi versio. Suurempi versio löytyykin läheltä kotia, Hämeenlinnasta.
Ehdottomasti vierailun arvoinen paikka, jos reitti kulkee yhtään liki Sastamalasta. Ja kyllä tänne voisi ihan varta vastenkin ajella!
Tyrvään Pappila
Asemakatu 4, 38210 Sastamala
Tampere
Saavuttuamme Tampereelle lähdimme kävelemään kohti Tallipihaa. Tallipihan sijaitsee Finlaysonin alueella ja sen historia juontaa juurensa 1800-luvulta, kun tehtaanpatruuna Wilhelm von Nottbeck rakennutti kauniin tallipihan hevosiaan ja niiden hoitajia varten. Koska sää oli edelleen sateinen, oli myös Tallipihan kovin hiljainen. Kävimme tietysti pyörähtämässä Suklaapuodissa ja nautimme kahvit (ja skumpat 🙂 ), pientä suolaista, hervottoman ison porkkakakunpalan ja mokkapalat kermavaahdon kera Tallipihan kahvilassa. Tallipihalla on myös monia pieniä sisustus- ja käsityöpuoteja. Todella suloinen paikka, jossa erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Tunnetuin lienee Tallipihan Joulu.
Tallipihalta suuntamisille Pikku Kakkosen puistoon, joka sijaitsee Koskipuistossa. Matkalla ihastelimme rakkauslukkoja Patosillalla ja Kaarina Kaikkosen Varjo -installaatiota, jossa Satakunnantien päälle on ripustettu melkoinen määrä paitoja.
Pikku Kakkosen leikkipuistossa riittää aina puuhaa. Kiipeilytelineet taisivat olla meidän lasten suosikit. Puisto sijaitsee Koskipuistossa.
Pikku Kakkosen puistosta ajattelimme vain kävellä Pizzeria Napoliin. Turistit. Vaikka tiedetiin, että ravintolaan on melkein aina jono, eipä älytty tämän tarkoittavan oikeasti aina. Särkänniemi oli myös juuri mennyt kiinni, jonka takia jono taisi olla normaaliakin pidempi. Ei meidän köörillä jääty jonottelemaan, vaan päädyimme naapuriin Naughty BRGR:iin. Ei huono valinta sekään. On pitkään ollut ajatus testata näitä burgereita, mutta aina se on vaan jäänyt. Nyt nautittiin siskon kanssa Naughty -burgerit, joihin otettiin vielä myyjän suosituksesta vuohenjuustokiekot. Vähän överiksi meni. Burgeri oli kyllä tosi mehevä ja maukas, mutta kun burgerissa oli jo alunperinkin Agur-sinihomejuustoa ja cheddaria, olisi vuohenjuuston voinut jättää ottamatta. Tämän lisäksi otettiin tietty halloumiranskikset ja bataattiranut 🙂 More is more ja kylmän Blacin kanssa toki upposi hyvin. Lapsille tilattiin Kids burgerit, joissa pihvi, cheddar ja ketsu. Oikein oli maistuvat. Ruokailun jälkeen meidän seurue alkoi väsähtämään, joten parasta oli käpsytellä hotelliin ja pujahtaa valkeisiin lakanoihin. Niin ja palvelu oli oikein kivaa tässä raflassa.
Tampereella majoituimme Scandic Tampere Stationissa, joka on ennenkin todettu toimivaksi hotelliksi hyvällä sijainnilla, etenkin lasten kanssa. Olimme kuitenkin tehneet taustatyön sen verran huonosti, ettemme olleet katsoneet ravintolan olevan edelleen suljettu. Tällä porukalla se olisi ollut ihan passeli ruokapaika päivän päätteeksi. Ainoa ”miinus” oli se, että toivoimme varausta tehdessämme huonetta kaukana hissistä. No meidän huonehan oli ihan hisssin vieressä. Tiedän toki, että nämä ovat aina vaan toiveita, mutta jotenkin epäilyttää, että tämä nyt olisi ollut hotellin ainut lisävuoteellinen huone. Hissin äänistä huolimatta nukuimme oikein hyvin ja serkusten unen tuloa ei tarvinnut kovin montaa minuuttia odotella. Aamulla nautimme maittavan aamiaisen. Scandicin aamiaisethan ovat lajia ”kaikkea kaikille”. Kun katsoi ihmisten lautasia, hävikki oli hirvittävä. Vähemmänkin vaihtoehtoja varmasti riittäisi, mutta ketjuhotelleissa on toki standardit ja jokaisessa hotellissa tulee olla samat tarjottavat. Paikallisena ”erikoisuutena” Tampereella on tarjolla mustaa makkaraa, joka ilahdutti ainakin minua.
