Uusi ja yllättävä Tartto
Nokka kohti Tarttoa!
Halusimme tutustua myös uuteen kohteeseen ja muutaman vaihtoehdon jälkeen, päätimme tutustuttaa itsemme Tarttoon. Ajomatkaa Tallinnasta Tarttoon kertyy n 190 km. Me pysähdyimme matkalla Pohjaka Mois –kartanolla myöhäisellä lounaalla.
Kartano on kerta kaikkiaan viehättävä. Sisustus oli jätetty melkoisen raffiksi, joka sopi tunnelmaan erinomaisesti. Ulkona oli muutamat keinut ja lampaita. Ruoka oli fine dine- tyyppista, eikä lapsille ollut omaa menua. Päädyimme ottamaan lapsille puoliksi lohiannoksen ja aikuiset jakoivat alkupalaplätterin. Maut olivat ehkäpä hieman aikuiseen makuun ja niinpä saimme Villen kanssa nauttia myös osat lohiannoksesta. Hinta-laatusuhde on erinomainen. Raaka-aineet olivat erittäin hyviä ja laadukkaita. Täällä voisi pistäytyä myös ihan vaan kahville ja jälkkärille. Ehdottomasti poikkeamisen arvoinen paikka!
Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki. Asukasluvultaan noin 93 000 eli silti melkoisen pieni. Asuntomme sijaitsi keskustasta noin 1,5km pohjoiseen eli skuuteilla potkutteli oikein mukavasti keskustaan ja takaisin. Tarttoa halkoo Ema-joki. Joki ja yliopistokaupunkingin syke sai minut tuntemaan olevani Viron Turussa. Yliopiston kampukset ja rakennukset olivat vahvasti kaupunkikuvassa. Tartto on Euroopan Kulttuuripääkaupunki 2024. Tätä pöhinää oli jo nähtävissä jokivarressa, jossa autotie oli suljettu vain kävelijöille. Tällä pätkällä oli erilaisia ruoka- ja juomakojuja, riippukeinuja, hiekkalaatikoita, leikkipaikkoja. Todella mahtava tunnelma. Nautimme Kolm Tilli ravintolan erinomaista pizzoista ja pään kokoisista mojitoista.
Olin jo ennakkoon lukenut Tarttoon Ahhaa -tiedekeskuksesta paljon hyvää. Sinne siis suuntasimme nautittuamme erinomaisen aamiaisen Krempel kohvikissa. Kahvila oli selvästi paikallisten suosiossa, eikä syyttä. Laaja aamiaismenu ja rento tunnelma oli upea. Nautimme englantilaisen aamiaisen, jugurttia ja itse tehtyä granolaa, pekonimunakasta ja huikean paksuja pannareita. Kahvilalla oli myös suloinen sisäpiha, mutta hieman kolean aamun takia, pysyttelimme sisätiloissa.
Ahhaa hurmasi
Siispä seuraavaksi Ahhaa -tiedekeskukseen. Saavuimme yhdentoista maissa, jolloin pääsimme jonottamatta sisään. Tiedekeskus muistuttaa Heurekaa, mutta on hieman tiiviimmässä (hyvässä mielessä) paketissa. Ahhaa oli upea. Siellä oli ihan tajuttoman paljon tehtävää ja nähtävää ja sekä molemmat lapset että aikuiset olivat aivan irti. Vaihtuvana näyttelynä tammikuuhun 2021 siellä oli ”Ahaa, fobiat”. Pääsit siis kiertämään erilaisia tiloja, joissa esiteltiin erilaisia fobioita. 7-vuotias tuli urheasti osaan huoneista, mutta jätti leikin kesken tulta käsittelevässä huoneessa. 5-vuotiaalle koko alue oli hieman liian jänittävä ja hän tokaisikin alueen ulkopuolella, että on ihan ok, jos pelottaa. Näinhän se on. Täytyy myöntää, että itsekään mennyt pimeään tunneliin, jossa käsiteltiin ahtaanpaikankammoa. Suurin osa Ahhaan ”laitteista” oli selitetty myös suomeksi, joka oli tosi kiva juttu. Päivän aikana tiedekeskuksessa pyörii myös erilaisia pajoja, joihin voi ilmoittautua. Näistä suurin osa oli kuitenkin viroksi ja osa myös lisämaksullisia. Tiedekeskuksessa oli mukava ravintola, jossa nautimme lounaan erittäin huokeaan hintaan. Päivän lounas oli muistaakseni 4,50 €. Tiedekeskuksen museokauppa oli myös mukava. Alle 7-vuotiaat pääsivät tiedekeskukseen veloituksetta, normaalilippu oli 15 €, perhelippu 35 €(2+2). Aivan huikea paikka. Mielestäsi sellainen must see-kohde, jos vierailee Tarttossa.
Tagurpidi maja
Tiedekeskuksesta suuntasimme Ylösalaisin taloon eli Tagurpidi Majaan. No, ihan hauska paikka, mutta kivojen kuvien lisäksi käteen ei juuri muuta jäänyt. Talo on siis täysin ylösalaisin rakennettu ja sinne sitten mennään ihmettelemään ja kummastelemaan. Meidän siellä ollessa oli mukavan rauhallista ja pääsimme kuvailemaan ihan rauhassa. Mikäli paikalle pelmahtaa isompikin ryhmä, voi kuvien ottaminen olla hieman hankalampaa. Mikäli sinulle tulee helposti pahaolo, on tämä juuri sellainen otollinen paikka pahoinvointiin. Sen lisäksi, että talo on ylösalaisin, on se myös hieman vinossa. Alle 4-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi, 5-18-vuotiaat 6 € ja aikuiset 7 €. Kuten sanoin, ihan kiva paikka, mutta olisimme pärjänneet myös ilman näitä kuvia.
Aparaaditehas
Illalla suuntasimme Aparaaditehakseen, joka on verrattavissa Telliskivi Loomelinnakiin. Aparaaditehas on vanhaan tehdasrakennukseen perustettu kulttuurikeskus ravintoloineen, design-ja taidekauppoineen. Aparaaditehas sijaitsee Riia- ja Kastajani- katujen risteyksessä. Koska olimme edellisenä päivänä rakastuneet Kolm Tilli ravintolan street food -kojun pizzoihin jokivarressa, päätimme menne testaamaan myös itse ravintolan. Se oli i-ha-na. Teollisuushenkinen sisustus hiveli taas sisintäni. Ravintola oli aivan täyteen buukattu ja jouduimmekin odottamaan hetken ennen kuin saimme pöydän. Onneksi sisäpihalla oli hyvät skuuttipaikat ja pieni leikkipaikkakin siellä näytti olevan sekä koristelineet. Ville ja Eemil kallistui jälleen pizzoihin, itse otin pad thain naudan lihalla, joka oli paras pad thai, jonka olen nauttinut. Potkua oli runsaasti, mutta sitä helpotti raikas Nojito eli holiton mojiton. Eevi päätyi kanaan ja ranskiksiin, joka sekin oli kaikessa yksinkertaisuudessaan todella hyvää. Pizzat ja muut ruoat tulevat ravintolassa eri keittiöissä, jonka takia ruoat tulevat hyvinkin eriaikoihin pöytään. Tarjoilija tästä kyllä ystävällisesti kertoikin. Ville ja Eemil olivat nauttineet pizzat, kun me Eevin kanssa pääsimme vauhtiin.
Tartto oli ehdottomasti positiivinen yllätys. Pienessä sievässä koossaan erittäin lapsiystävällinen ja helposti kuljettava kaupunki. Aamulenkilläni bongasin myös suuren wibit-puiston järven rannalta. Koska säät olivat edelleen viileät, jätin mainitsematta puistosta perheen nuorimmille henkilöille. Voisin hyvin kuvitella viettäväni Tarttossa myös pari päivää aikuisporukalla. Sen verran tuntui kaupungissa olevan ihania ravintoloita ja kahviloita. Itse vanhakaupunki oli pienehkö, mutta sitäkin suloisempi. Tartto oli myös huomattavasti Tallinnaa edullisempi kaupunki. Keskustassa oli myös useampi isompi ostoskeskus, jos ostohousut sattuvat olemaan jalassa. Ostoskeskusten vieressä oli myös kauppahalli, Tartu Turg. Aamulenkilläni kuljin ulkotorin läpi, jossa kauppiaat olivat juuri laittamassa herkuista notkuvia kojujaan pystyyn.
