Turku -ruokaa, designia ja ystäviä
Asuin ja opiskelin aikanani nelisen vuotta Turussa. Siltä ajalta sain ihania ystäviä, joiden kanssa kokoonnutaan aina viikonlopuksi elo-syyskuussa. Tiedättehän ne ystävät, joiden kanssa näkee harvoin, mutta juttu jatkuu siitä mihin viimeksi jäätiin. Usein treffataan Turussa, koska suurin osa asuu siellä. Kerran oltiin oikein rohkeita ja lähdettiin Tampereelle 🙂 Kaukaisin meistä tulee Oulusta. Pitäisi joku Oulu-viikonloppukin joskus varmasti järjestää. Tänä vuonna päätettiin arpoa parit, jolla on aina vetovastuu järjestelyistä. Kätevää. Ensi vuonna on minun ja parini vetovastuuvuoro. Alustavasti jo mietittiin, että ehkä turkulaiset ja oululainen suuntaakin matkansa tänne Hämeeseen.
Aloitettiin meidän viikonloppu aivan ihanasta Ravintola Hüggestä, joka sijaitsee osoitteessa Linnankatu 3, ihan kirjaston lähellä. Hügge on kasvisravintola ja se sopi meidän porukalle oikein passelisti, koska suurin osa on kasvissyöjiä. Itse, sekäsyöjänä, rakastuin ravintolan menuun jo kotona sitä tutkiessani. Uuden rakastumisen koin, kun kävelin ravintolaan sisälle. Hüggen sisustus edusti kaikkia niitä ominaisuuksia, joihin olen tällä hetkellä hulluna – minimalistisuutta, betonia, rottinkia, viherkasveja, leikkokukkia. Kaikki hienossa sopusoinnussa keskenään. Makean raikkauden betoniseinien keskelle toi myös viherseinä, jossa oli ravintolan nimi.
Vaikean päätöksen jälkeen, päädyin tilaamaan höyrysämpylöitä eli bao bunseja, joista olen jo pidempään haaveillut. Täytteenä oli friteerattua avokadoa, jonkilaista kaalisalaattia, päällä paljon korianteria. Annoksessa on kahta dippiä, jotka sopivat erinomaisesti sämpylöiden kanssa. Vaikka sämpylät itsessään ovat pehmeitä ja ”höttösiä”, friteerattu avokado ja kaali antoivat annokselle sen kaipaaman rapeuden ja suutuntuman. Bunsejen alla oli vielä friteerattua uutta perunaa savusuolalla maustettuna. Nam! Todella hyvä annos. Ainoa pieni miinus oli melko runsas suola. Myös seurueessamme nautittu vihreä curry ja Hüggen kesäsalaatti saivat suitsutusta. Niin ja cocktailit olivat namskis! Saamamme asiakaspalvelu oli myös sopivan rentoa ja samalla ammattimaista.
Sulatellaksemme ruokia kiertelimme muutamia lähistön putiikkeja. Ja voi kyllä, putiikkeja Turussa riittää ja ihania sellaisia. Kirjaston toisella puolella sijaitsee Puf, joka on suomalaisen muodin ja muotoilun putiikki. Liike on täynnä ihania vaatteita, kenkiä, koruja ja sisustustavaroita suomalaisilta merkeiltä, kuten R/H, Kaiko, Saana ja Olli, Marimekko, IVANA Helsinki, Uhana ja Vimma. Myös kivoja Turku-aiheisia tuotteita myynnissä. Kannattaa tsekata www.pufstore.com , siellä on verkkokauppa täynnä kaikkea upeeta.
Myös Linnankadulla sijaitseva Televisio Lifestyle Store tarjoilee suomalaista designia, mutta enemmän pilke silmäkulmassa. Liikkeen katseenvangitsijana oli hauskat kierreportaat, jotka sopivat liikkeen karkkikauppamaiseen tyyliin ja väritykseen.
Forum korttelissa sijaitseva Ecolocal Market tarjoilee paikallisten brändejen laadukkaita tuotteita, niin vaatteita, koruja kuin sisustustavaroita. Näiden lisäksi liikkeessä palvelee vaatelainaamo Vaatepuu sekä käytettyjen vaatteiden myymälä Second Hand.
Liikeiden jälkeen oli tarkoitus mennä tutustumaan Kakolaan, mutta päädyimmekin Kahvila Oksiin, joka sijaitsee Sairashuoneenkadulla. Kahvila on pieni ja sievä kuin mikä. Kahvilassa valmistetaan kaikki tuotteet itse paikan päällä.Kaikki tuotteet ovat kasvispohjaisia, eivätkä sisällä gluteenia, kananmunaa tai maitotuotteita. Jos vatsassa olisi ollut yhtään tilaa, olisin nauttinut herkullisen näköisen smoothie bowlin tai smoothien. Nyt päädyin kuitenkin cappucinoon kauramaidolla (ja näitä ”maito” vaihtoehtoja oli niin paljon, että tipuin kyydistä, kun niitä lueteltiin) ja pieneen browniin, koska sellainen mahtuu aina. Ostimme mukaan myös Oksin kurkumagranolaa aamiaiselle. Ihan huikean hyvää. Sitä pitää koittaa tehdä myös itse.
Illalla nautiskelimme toistemme seurasta ja kuohuvasta, ihanassa vanhassa puutalossa Kähärissä ja sen ulkosaunan lempeistä löylyistä. Vatsamme täytimme intialaisella ruoalla ja Valion Fabriikki jätskeillä. Naurua riitti niin paljon, että ikävuosia tuli ainakin kymmenen lisää.
Aamulla nautimme pitkän aamiaisen. Ensi vuonna pääsen sitten näillä näkymin emännöimään tätä ihanaa porukkaa. Onneksi Turkuun ehtii sitä ennen kuitenkin vielä monet kerrat.
