Olen kokenut, että jos on mahdollista tehdä edes jotakin sen eteen, että erilaiset näkemykset pysyvät pinnalla ja niitä uskalletaan esittää, se on myös tehtävä.

Iän mukanaan tuoma muutos ei joitakin fyysisiä reunaehtoja lukuun ottamatta ole useinkaan pakko, vaan monesti se on mahdollisuus, johon voi tarttua tai olla tarttumatta.

Minulle siivous – ja siihen liittyen siisteys – on ennen muuta kahta asiaa: oman arjen arvostamista ja kauniin kodin kunnioittamista.

Vaikka olen valmis liputtamaan mielekkään työn puolesta nyt ja aina, en voi olla muistuttamatta eräästä realiteetista: työstä maksetaan siksi, että se tuottaa arvoa muille – ei siksi, että se tuottaa arvoa tekijälle itselleen.

Vaatteiden kestävyys on minusta mielenkiintoinen aihe, koska se liittyy minulle tärkeään arvoon: kohtuulliseen kuluttamiseen. Se, kauanko vaatteet kestävät käytössä, on ilman muuta asia, joka vaikuttaa kulutustottumuksiin.

Minusta keskustelussa pitäisi ottaa askel taaksepäin: miksi siinä edes täytyisi olla jokin ristiriita, että kokee olevansa eläinrakas ja syö lihaa?

Kova ulkokuori voi olla hyvä asia ja sen ylläpitäminen tarpeellinen taito – kunhan sen osaa rakentaa oikeista aineksista ja oikeista syistä.

Keinojen etsijä helposti puskee härkäpäisesti eteenpäin asiassa kuin asiassa ja tekosyiden keksijältä taas eivät tekosyyt koskaan lopu.

Vapautta ei ole aina se, että pysyttelee parisuhteessakin mahdollisimman irrallaan toisesta, vaan vapautta voi joskus olla juuri se, että voi sitoutua rakastamaansa ihmiseen.

Energian hinta nousee, inflaatio laukkaa, Euroopassa soditaan… Miten ihmiset reagoivat ja sopeutuvat nykytilanteeseen yrittäjän silmin katsottuna?