Maailma ja muut ihmiset eivät ole olemassa meidän identiteettimme ja egomme pönkittämiseksi. Se tulisi mielestäni yhä tänä päivänäkin muistaa.

Ruoka on paitsi perustava välttämättömyys, myös iso osa arkea ja elämäntapaa. Kokoan tähän ruokavalioni peruspilarit siinä toivossa, että joku muukin saisi niistä ideoita tai ajateltavaa.

Mietitkö joskus tai ehkä useinkin, että olisi kiva saada aikaan enemmän? Minä tiedän, miten se tehdään.

Joka hetki ei tarvitse olla jokaisen tavoitettavissa, mutta vaikka viesteihin vastaaminen stressaisi, joskus on tärkeämpiäkin asioita kuin omat mielihalut.

Tavaran, työn, vaivan ja rahan suhde elämässämme on helposti sekava, hiukan epäterve ja yhteen kietoutunut kuin sotkuinen lankavyyhti.

On surullisen selvää, ettei suvaitsevaisuus tai erilaisuuden hyväksyminen ole suinkaan lisääntynyt. Suvaitsemattomuuden painopiste on vain siirtynyt.

Olen kokenut, että jos on mahdollista tehdä edes jotakin sen eteen, että erilaiset näkemykset pysyvät pinnalla ja niitä uskalletaan esittää, se on myös tehtävä.

Iän mukanaan tuoma muutos ei joitakin fyysisiä reunaehtoja lukuun ottamatta ole useinkaan pakko, vaan monesti se on mahdollisuus, johon voi tarttua tai olla tarttumatta.

Minulle siivous – ja siihen liittyen siisteys – on ennen muuta kahta asiaa: oman arjen arvostamista ja kauniin kodin kunnioittamista.

Vaikka olen valmis liputtamaan mielekkään työn puolesta nyt ja aina, en voi olla muistuttamatta eräästä realiteetista: työstä maksetaan siksi, että se tuottaa arvoa muille – ei siksi, että se tuottaa arvoa tekijälle itselleen.