En ymmärrä joulun inhoajia
Aloitetaan toteamalla, että jokaisella on tietysti oikeus omiin mielipiteisiinsä ja mieltymyksiinsä. Asioista saa pitää tai olla pitämättä, eikä kukaan tietenkään tarvitse siihen minun lupaani. Silti en kirjaimellisesti ymmärrä joulun inhoamista, vaikka tiedänkin, että jokaisella on halutessaan oikeus inhota joulua siinä, missä muitakin asioita.
Ymmärtämättömyyteni kiteytyy melko hyvin yhteen pieneen keskusteluun joitakin vuosia sitten: Eräs tuttavani julisti, ettei pidä joulusta yhtään. Koska tiesin, että kyseinen henkilö tekee yleensä liikaa töitä muttei ole töissä joulun aikaan, kysyin häneltä, eikö hän todellakaan pidä muutaman päivän lepotauosta ja suklaan syönnistä. Hän selvästi vähän hämmentyi kysymyksestäni. Se oli mielestäni hyvä, koska pyrin nimenomaan tarjoamaan jouluun erilaista lähestymistapaa – siis herättelemään pohdintaa siitä, että mistä hän ei oikeastaan pidä.
On melko yleistä, että esimerkiksi se hullu kulutusjuhla, jota joulun ympärille rakennetaan ja johon mainostajien taholta kannustetaan, herättää vastenmielisyyttä. Se herättää vastenmielisyyttä minussakin! Toisaalta juuri omasta kokemuksestani tiedän, ettei joulusta ole pakko tehdä kulutusjuhlaa enempää, kuin itse hyväksi katsoo. Tämä minun tekisi myös mieli kertoa niille, jotka ovat valmiita heittämään koko juhlan romukoppaan sen kaupallisen puolen vuoksi.
Jouluhan on todellisuudessa hyvin moni-ilmeinen juhla – sittenkin, vaikka tarkasteltaisiin perinteisiä joulunviettotapoja. Ellei tipetipe-tiptap-meininki kiinnosta eivätkä omassa joulussa toteudu minkään suuren perhe- tai sukujoulun elementit, myös esimerkiksi hiljentyminen, rauhoittuminen ja lepo ovat jouluisia asioita.
Jouluinhoa julistavilta tekisikin mieli kysyä, että mitä tarkalleen ottaen inhoat? Entä kaikki ne muut jouluun liittyvät asiat; inhoatko todella niistä jokaista? Inhoatko perheen ja sukulaisten näkemistä? Inhoatko vapaapäiviä? Joulun hengellistä puolta? Herkkujen syömistä? Jouluvaloja ja kynttilöitä? Kirjan lukemista torkkupeiton alla?
Tekisi mieli väittää, että joulu on niin monipuolinen juhla, että siinä on melkeinpä jokaiselle jotakin. Siksi vähän surettaa niiden puolesta, jotka näyttävät keskittyvän lähinnä niihin aineksiin, jotka joulussa ovat heidän kannaltaan vastenmielisiä.
Oma lukunsa ovat ne henkilöt, joiden silmissä joulu on saanut surullisen merkityksen – ehkä edesmenneen omaisen tai jonkin muun surun tai jopa trauman vuoksi. Vaikka ymmärrän, ettei sitä voi vapaasti valita, mitkä asiat tuovat mieleen surullisia tai ahdistavia muistoja, toivon silti, että mahdollisimman moni löytäisi joulusta muutakin kuin kaikki ne surulliset asiat, joita siihen voi liittää.
Itselläni on kokemus siitä, miten alkujaan mollivireisestä joulusta tuli yksi elämäni parhaista. Lähtöasetelma oli se, että eräs lähiomainen oli menehtynyt juuri ennen joulua, mikä kosketti erityisesti yhtä perheenjäsentä. Lisäksi omassa elämässäni oli menossa varsin alakuloinen vaihe: työttömyys painoi, ihmissuhdeasiat olivat huonolla tolalla ja olin menossa viettämään yksin joulua lähisukuuni kuuluvien pariskuntien keskelle. Ainekset hyvään jouluun olivat siis hieman laihat. Kun joululle kuitenkin antoi mahdollisuuden, lopputuloksena olivat niin tunnelmalliset ja ihanat juhlapyhät, että kun tuli aika palata kotiin, muistan itkeneeni kotimatkalla silkasta ilosta ja haikeudesta.
Joulussa on tietysti potentiaalia olla vaikka minkä surun tai kamaluuden muistomerkki. Siinä voi nähdä oman yksinäisyytensä tai köyhyytensä kiteytyneenä. Se voi toimia muistutuksena lapsuuden jouluista, joina vanhempi sammui aina ennen iltaa, tai niistä jouluista, jotka olivat pelon ja ahdistuksen leimaamia väkivaltaisen läheisen vuoksi. En kuitenkaan keksi, miksi joulun täytyisi olla sitä. Uskon ja toivon, että jokaisella meistä on elämässä myös hyviä asioita, joiden juhlistamiseen joulun voisi omistaa.
Kaiken kaikkiaan huomaan miettiväni, inhoavatko ihmiset todella joulua – vai sittenkin siihen liittämiään asenteita ja toimintatapoja, joita eivät osaa muuttaa? Ennen kaikkea: eikö asialle todella olisi mitään tehtävissä? Joulu tulee vastaan joka vuosi, halusi tai ei, joten siinäkin mielessä olisi hyvä, ettei jok’ikinen vuosi päättyisi vastenmielisiin tunnelmiin vaan itse kukin oppisi löytämään joulusta jotakin hyvää.
Lopuksi haluan toivottaa jokaiselle mukavaa joulun aikaa! Toivottavasti myös vähemmän innokkaat joulunviettäjät löytävät tänä vuonna joulustaan ne puolet, joista voivat nauttia.
Lämpimin terveisin
Rouva R
P.S. Olen kirjoittanut jo aiemmin tässä kuussa jouluteemaa sivuavan postauksen siitä, miten kauniit lahjapaketit syntyvät.
P.P.S. Jos olet enemmänkin kiinnostunut jouluaiheisista postauksista, tutustu esimerkiksi tähän viimevuotiseen kirjoitukseeni joulubudjeteista.
Kuva haodogforyoupdx/CC0/Pixabay
Haluaisin hieman kyseenalaistaa sen, että jouluun liittyvät suorituspaineet ja stressi olisivat pelkästään oma valinta. Tietyllä tavalla tietysti joo, mutta monille paineita aiheuttaa erityisesti se, että joulu on hyvin perhekeskeinen juhla ja perheenjäsenillä saattaa olla paljon (ja keskenään ristiriitaisia) odotuksia liittyen jouluun. Usein jouluun liittyvät sosiaaliset tilanteet aiheuttavat niitä paineita eikä ole välttämättä mahdollista valita sitä ”omannäköistä joulua”, jos haluaa että siinä on mukana muitakin ihmisiä (ja vieläpä hyvällä mielellä). Lisäksi joulun viettäminen ilman stressiä ja paineita on myös osaamiskysymys. Itselleni se on vaikeaa, vaikka joka joulu sitä harjoittelen. Pahimmillaan saan aikaiseksi stressin siitä, että en nyt vain stressaisi liikaa… Ei mitään järkeä, tiedän. Mutten osaa vielä kovin hyvin olla ottamatta joulusta paineita, kun joka tuutista hoetaan, että joulun pitäisi olla vähintäänkin ”ikimuistoinen”. Ja sitten: milläs saat yhtäkkiä joulurauhan, jos mielenrauhaa on vaikea löytää arkena? Tänä jouluna olen kokeillut meditointia. : D
Hyvää joulua ja kiitos kiinnostavasta blogista!
Ps. Kommenttini oli ennemmin tarkoitettu edeltävään kommenttiketjuun jatkoksi, mutta tulikin tähän ns. itsenäisenä kommenttina. : )
Kiitos kommentistasi. Olet tietysti oikeassa siinä, että emmehän me ihmiset elä yksinämme tyhjiössä – jouluna ehkä kaikkein vähiten! Läsnä ovat aina myös muiden toiveet, kenties jopa suoranaiset vaatimukset.
Olen kuitenkin hiukan sitä mieltä, että jos muiden toiveet ja vaateet ovat se joulun suuri stressitekijä ja kenties uhkaavat pilata koko juhlan, niitäkään ei ole mikään pakko toteuttaa ja noudattaa. Omien rajojen vetäminen voi tietysti olla vaikeaa ja johtaa pahimmillaan itkuun ja hampaiden kiristelyyn. Se on mielestäni silti pidemmän päälle parempi vaihtoehto kuin se, että viettää pahimmillaan jopa vuosikymmeniä sellaista joulua, joka on itselle stressaava ja ahdistava. Ainahan sitä välillä saa kuulla niitä kauhutarinoita, joissa joku vanha matroona on määrännyt koko suvun joulunvieton tahdin ammoisista ajoista alkaen eikä kenelläkään ole ollut kivaa. Noissa tilanteissa todella toivoo, että joku rohkenisi sanoa EI – silti, vaikka vanhalle ihmiselle voi tulla paha mieli jne.
En kirjoittanut postausta – enkä tätä kommenttiakaan! – siinä tarkoituksessa, että olisin halunnut syyllistää ketään esimerkiksi joulustressistä tai muuten vähemmän ihanasta joulusta. Enemmänkin tarkoitus oli tuoda esiin mahdollisuuksia: vaikka joulussa voi kieltämättä olla paljon stressille ja jopa mielipahalle altistavia tekijöitä, voimme kuitenkin koettaa tehdä parhaamme saadaksemme joulun valoisimman puolen esiin. Mitä se kullekin sitten tarkoittaakin.
Lähden vähitellen pukeutumaan jouluaterialle. Kiitos sinulle siitä, että jaksat kommentoida, ja hyvää joulua! Toivottavasti onnistut löytämään joulurauhan, ellet vielä tänä jouluna, niin jonakin tulevista jouluista. 🙂
Olen tavannut muutaman joulua inhoavan tai jopa vihaavan henkilön.
Näille yhteistä on, että he eivät jaa joulun alkuperäiseen merkitykseen kuuluvaa kristillistä näkemystä. He eivät halua juhlistaa joulua jouluna. Sen sijaan he ottavat ilolla vastaan ylimääräiset vapaapäivät, joulua viettämättä.
Jouluahan vietetään Jeesuksen syntymän muistojuhlana.
Itseäni ärsyttää se, että jo lokakuun lopulla jouluaiheiset myyntitavarat ilmestyvät kauppoihin. Onhan tämä ajanjakso suuri bisnesmahdollisuus.
Kulutusjoulua, tai suurta jouluun yhdistettyä stressaamista ei ole pakko harjoittaa.
Uskon, että tuokin on valinta.
Joulun voi luoda omannäköiseksi, niin rauhalliseksi ja kiireettömäksi kuin itse kukin haluaa. Kauniiksi, hartaaksi, hauskaksi, juhlavaksi, villiksi tai vaikka pelkistetyksi ja arkiseksi. Jokainen tyylillään.
Jos joulun aikaan liittyy traumaa, toki ammattiauttajan kanssa voi sitäkin käydä läpi.
Hyvää, omannäköistä joulua itse kullekin!
Itse rakastan joulua. Olen viettänyt sitä monella eri tavalla. Tänä vuonna rauhallisesti ja hiljaisesti!
Joulu on toki taustaltaan uskonnollinen juhla, tosin nykymuodossaan melko maallistunut. Monillehan joulunvietto tarkoittaa käytännössä sitä, että syödään paljon ja hyvin, vietetään aikaa läheisten kanssa ja vaihdetaan lahjoja. Mikään näistä ei suoraan liity Jeesuksen syntymän juhlistamiseen, ainakaan ellei sen halua liittyvän. Omassakin lähipiirissäni on varsin vakaumuksellinen ateisti, joka kuitenkin viettää joulua ilmeisen sujuvasti ja mielellään. 🙂
Mutta tosiaan, tietenkin se, että joulua viettää edes jotenkin, edellyttää jonkinlaista sitoutumista joko joulun uskonnolliseen taustaan tai joulunvieton perinteeseen. Jos kiistää koko joulun, paljonhan ei sitten jää muuta jäljelle kuin muutama vapaapäivä, eikä kaikilla ole niitäkään.
Tuo oli hyvä huomio, että joulun kaupallisen puolen lisäksi monille aiheuttaa negatiivisia tunteita jouluun liittyvä suorittaminen ja stressi. Se on kuitenkin toden totta valinta. Nähdäkseni hyviä vaihtoehtoja on kaksi: joko miettiä, minkä verran on ylipäätään tarpeen suorittaa joulun eteen, tai jos kuitenkin haluaa, että tietyt asiat joulut tiimoilta tulevat tehdyiksi, niin aloittaa jouluvalmistelut riittävän ajoissa. Minullakin on tätä kirjoittaessani valmiiksi pakatut lahjat vieressäni omissa kaseissaan, ja ”joulusiivouksen” olen tehnyt jo pitkin loppusyksyä. Joulustressiin pätee pitkälti sama kuin moneen muuhunkin stressiin: ennakoinnilla ynnä muilla muutoinkin hyödyllisillä elämänhallintataidoilla pääsee pitkälle ja saa stressiä vähintään lievitettyä.
Hyvää joulua sinullekin, ja toivottavasti joulustasi tulee juuri niin rauhallinen, kuin toivot! 🙂