Sano se ääneen: 7 syytä, miksi aikuiset kiusaavat verkossa ja somessa
”V*n ruma!”, ”En voi käsittää, miten kukaan ikinä on voinut valita puolisokseen sinut…”, ”Melko jännä, että et saanut työpaikkaa, kuka sinut palkkaisi?”, ”Olet surkea äiti eikä lapsestasi koskaan voi kasvaa tervettä ja tasapainoista aikuista”,”Minäminäminäminäminä!”
Nämä kaikki edellä mainitut sitaatit ovat tosielämän esimerkkejä somessa ja verkossa tapahtuvasta ikävästä kommentoinnista, joka on muuttunut säännöllistyttyään kiusaamiseksi tai häirinnäksi. Osa on kohdistunut itseeni, osa lähipiiriini, osa seuraamilleni somevaikuttajille ja osa bloggaajarinkimme kirjoittajille. Tein pienimuotoisen kartoituksen kaikille ”kohderyhmille” verkko- ja somekiusaamisesta.
Millaista verkko- ja somekiusaaminen on?
Naureskelua, kyseenalaistamista, huonoa käytöstä. Piikittelyä, solvaamista ja ikäviä kommentteja. Rivien välistä huutelua ja piilovittuilua.
Usein kommenttien kirjoittaminen alkaa kevyemmällä rivien välistä huuteluna, mutta lopulta se päätyy ikävänsävyiseen suoraan kommentointiin. Yksittäiset kommentit eivät vielä välttämättä ole kiusaamista, mutta toistuessaan samalta henkilöltä, samasta ip-osoitteesta kirjoitetusta huutelusta tulee systemaattista, ja silloin puhutaan kiusaamisesta.
Myös muiden kommentteihin (yksittäiselläkin viestillä) ikävällä sävyllä vastaaminen on kiusaamista etenkin, jos kommenttiketjusta muodostuu toista alentava, halveksuva tai arvioiva.
Verkko- ja somekiusaaminen ei ole enää vain lasten ja nuorten ongelma. Aikuiset ovat yhä enemmän osallisina ilmiöön. Häiriköinti on yleistynyt. Sen kertoo muun muassa pienimuotoinen kartoitukseni: suuri osa tavoittamistani henkilöistä kertoi joutuneensa kiusaamisen kohteeksi.
Verkkokiusaaminen ilmiönä – miksi aikuiset kiusaavat?
Nimettömyys, kateus, katkeruus, vallanhalu, kilpailu, vertailu ja trollaus. Lähdetarkastelun ja kartoitukseni perusteella pystyin heti luettelemaan nämä seitsemän syytä kiusaamiselle.
Verkko- ja somekiusaamisessa kaiketi merkittävin tekijä on anonyymiteetti. Verkossa kommentoijalla on mahdollisuus ilmaista mielipiteitään ja käyttäytyä sellaisella tavalla, miten hän ei uskaltaisi toimia kasvokkain. Nimettömyys poistaa vastuuntunteen omista teoista. Kiusaaja ei muista eikä huomioi, että toisella puolella ruutua on oikea ihminen oikeine tunteineen.
Verkossa ja somessa tulee vastaan tilanteita, jotka aiheuttavat turhautumista tai vihaa. Aikuiset, jotka eivät osaa käsitellä negatiivisia tunteitaan terveellisellä tavalla, saattavat purkaa ne verkossa ja sosiaalisessa mediassa. He siis häiriköivät muita ilmaistakseen omaa turhautumistaan tai saadakseen hallinnantunteen.
Somessa voi myös syntyä ”valtataisteluita” sekä ryhmädynamiikkaa, joka ruokkii kiusaamista. Aikuiset osallistuvat ikävään kommentointiin saadakseen valtaa tai tunteakseen kuuluvansa ryhmään.
”Ryhmäpaine ja halu olla hyväksytty voi johtaa ihmeellisin ja ikäviin tilanteisiin”, kommentoi eräs kartoitukseeni vastannut somettaja.
Kiusaajalla on usein henkilökohtaisia ongelmia, jotka he purkavat muihin. Suurin osa kartoitukseeni vastanneista totesi, että kohde valikoituu satunnaisesti, kohteella ei siis ole väliä. Keskiössä on häiriköijä. Katkeruus, pettymys tai viha omasta elämäntilanteesta voi saada ihmisen käyttäytymään huonosti. Kiusaaminen on tapa siirtää omaa pahaa oloa ”vahingoittamalla” muita.
Erityisesti somessa korostuvat kilpailu ja vertailu muiden somettajien elämäntapoihin, ulkonäköön, saavutuksiin ja suosioon. Tämä voi aiheuttaa kateutta ja epävarmuutta, mikä puolestaan saattaa laukaista ikävän kommentoinnin. Kommentoija yrittää siis nostaa omaa itsetuntoaan alentamalla muita.
Myös yhteiskunnallinen tilanne voi laukaista ”kettuilun ja huutelun” – esimerkiksi polarisaatio voi vaikuttaa aikuistenkin verkkokäyttäytymiseen. Jotkut häiriköivät tahallaan, he ovat ns. trolleja. He hakevat huomiota ränttäämällä, kyseenalaistamalla ja huutelemalla epäasiallisuuksia. Myös asian vierestä. Trolli on henkilö tai viesti, jonka ensisijainen tarkoitus on ärsyttää ja aiheuttaa ristiriitoja sekä saada vastaukseksi tunteellisia vastauksia.
Mitä kiusaamiselle voi tehdä?
Somessa ja verkossa häiriköinti saattaa villiintyä, koska esimerkiksi somealustoilla voi olla puutteita valvonnassa ja seuraamusten määräämisessä. Kiusaajat saattavat kokea, että heidän teoillaan ei ole vakavia seurauksia tai että he voivat toimia vastuuttomasti. Tämä rohkaisee jatkamaan häiriköintiä.
Kiusaamista voi kitkeä seuraavilla keinoilla:
- Älä lähde mukaan äläkä kinastele.
- Jätä asiattomat kommentit omaan arvoonsa.
- Koita olla provosoitumatta – se villitsee häiriköt, ja sitä he toivovat/haluavat/hakevat.
- Jos päätät osallistua keskusteluun, tee se asiallisesti ja analyyttisesti. Trolli elää provosoitumisesta.
- Hae vertaistukea. Puhu asiasta rohkeasti.
- Blokkaa häirikkö- ja kiusaamisviestit tietyistä ip-osoitteista tai sähköposteista automaattisesti (esimerkiksi blogissa tämä on usein mahdollista, ja sieltä saa automaattisen blokkauksen).
- Jos asiattomuudet menevät täysin yli, tunnet olosi uhatuksi tai tunnet kunniaasi loukatun, voit tehdä rikosilmoituksen.
On huomattava, että kaikki kommentointi – vaikka se ikävänsävyistä kohteesta olisikin – ei ole kiusaamista eikä ole tarkoitettu kiusaamiseksi. Eri mieltä oleminen ei ole kiusaamista tai häirintää. Keskustelussa saa olla sävyjä, ja tiukkakin argumentointi on sallittu. Mutta rajojen tulee olla selvät.
Tähän on tultu.
Minna
Lue muita Sano se ääneen -sarjan juttuja:
Sano se ääneen: Arvostus työelämässä – mitä se tarkoittaa?
Sano se ääneen: Sosiaalinen media on vain yksi pieni neliö elämästä
Sano se ääneen: Tunnistatko vahvuutesi ja kehittymisen kohteesi?
Sano se ääneen: Ulkonäköä ei sovi kommentoida!
Kuvat: Unsplash