Oman hyvinvointini kulmakivet

Hyvinvointi ei itselleni tarkoita pelkästään terveellistä ravitsemusta ja säännöllistä liikuntaa – se on kokonaisuus, joka koostuu monista merkityksellisistä asioista. Aivan tietyt, jopa pienenpienet peruspilarit tukevat hyvinvointia arjessa. Itse puhun oman hyvinvointini kulmakivistä. Siitä, miten löydän tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä ja kuinka vahvistan omaa jaksamistani ja mielen hyvinvointiani. Toki ravitsemus ja liikunta ovat kaksi tärkeää perustaa, mutta ajattelen, että ne ovat liian ”yläkäsitteisiä”.

Koulutukseni ja ammattinikin puolesta ajattelen, että hyvinvointi ei ole yksittäinen tavoite, jonka voi saavuttaa kerran ja pitää ikuisesti ilman, että siihen pitää sen kummemmin kiinnittää huomiota. Hyvinvointi edellyttää jatkuvaa itsestä huolehtimista ja omien tarpeidensa tunnistamista.

Oman hyvinvointini kulmakivet

Työmatkakävelyt. Olen viimeisten vuosien aikana, erityisesti viimeisen vuoden aikana, havainnut, että aivan ehdoton hyvinvointi kulmakivi on työmatkakävely. Se, että saan ja ehdin kävelemään töihin ja sieltä takaisin kotiin. Olen huomannut, että niinä päivinä, kun tämä on mahdollista, voin hyvin, jaksan kivasti ja mieleni on virkeä. Matka on n. 47 minuuttia per suunta, ja siinä ajassa ehtii mukavasti ajatella, tuulettaa ajatuksiaan, puhua ystävien kanssa puhelimessa, kuunnella kirjaa ja haukata happea. Kotimatkalla voi karistaa työpäivän kiireet ja hengähtää ylhäisessä yksinäisyydessä. Kaiken kruunaa se, että päivän askeleet täyttyvät.

Viisi ateriaa päivässä. Aivan ehdottomasti viisi ateriaa päivässä. Olen ihminen, joka tarvitsee säännöllisesti ruokaa. Kolmen ja puolen tunnin väli olisi ideaali, mutta neljäkin tuntia menettelee. Viisi on liikaa. Kun syön arjessa aamupalan, lounaan, välipalan päiväkahvilla, päivällisen ja illallisen, voin hyvin. Verensokeri pysyy tasaisena, ja mieli kiittää. Jos jokin aterioista jää väliin, huomaan sen heti tekemisessäni ja olemisessani: väsyttää, haukotuttaa, hermostuttaa, nälättää, hommista ei meinaa tulla mitään, ärsyttää, päätä särkee, askel ei kulje, salitreeni tökkii ja niin edelleen.

Noin 800 grammaa kasviksia, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä päivässä. Olen nyt pitänyt kirjaa, paljonko näitä uppoaa, kuuteensataan pääsen helposti (aiempi suositus), 800 grammassa on vielä tekemistä ja muistamista. Mutta kun se täyttyy, täyttyy myös vatsa, vatsa voi hyvin, uni maistuu, vitamiinitarpeet täyttyvät ja lautasmalli toteutuu. Monenlaisia suotuisia vaikutuksia…

Ajatustauot. Puhun usein myös siirtymistä tai siirtymätauoista. Olen huomannut, että nollasiirtymät esimerkiksi työpaikalla eivät toimi. En ehdi vaihtaa ajatussuuntaa, en pysy perässä siinä, missä mennään, enkä millään jaksa keskittyä aiheeseen, jos en saa pitää mikrotaukoja ja siirtyä rauhassa tilasta a tilaan b, kokouksesta yksi kokoukseen kaksi tai työtehtävästä toiseen. Myös opetuspäivinä kunnon tauot tekevät terää. Usein ulkoilen tauolla, ja se on osoittautunut joka kerta hyväksi valinnaksi!

Ajatustaukoja tarvitaan myös vapaa-ajalla. Yksinäiset, hiljaiset mikrotauot, omat hetket, omat puuhastelut, kirjojen kuuntelu tai lukeminen ovat oikein hyviä taukojuttuja. Tälle voisi laatia myös oman kategorian: oma aika.

Minna juo kahvia talvisessa jokirannassa

Yöuni. Siitä en tingi, ja vahtaan sitä älykellosta kuin haukka. Onnekseni uni on hyvää, sitä on riittävästi ja koen olevani reipas ja pirteä yön jäljiltä. Joskus, jos yöunessa on kupruja, se kostautuu heti päivällä – ilman hyvää unta ei vain jaksa. Toisaalta kuka tahansa kestää yön tai kahden kuprun…

Nauru. Olen iloinen ihminen ja nauran paljon. Myös itsekseni ääneen. Olen joskus (useinkin) tyhjännauraja ja osaan nauraa myös itselleni. Parasta on, kun saa jakaa iloa ystävän kanssa. Tilanteet, joissa naurusta ei meinaa tulla loppua pitävät minut vahvasti pinnalla ja tuottavat läjän mielihyvähormoneita. Aijai.

Liikunta. Tämän laitan tähän yläkäsitteisenä. Koska olen vakuuttunut siitä, että kaikenlainen liikunta on hyvinvointi kulmakivi. Mitä monipuolisempaa liikunta on ja mitä enemmän sitä elämässä on, sitä innostuneempi ja motivoituneempi olen. Ennen ajattelin, että salitreeni ei ole lainkaan minun juttuni, nyt se on yksi ehdoton hyvinvointini perusta. Treeni personal trainerin kanssa on ollut paitsi antoisaa myös tuloksellista. Summa summarum: liikunta tuottaa paitsi mielihyvää myös tunteen siitä, että on elossa.

Tähän on tultu.

Minna

Ulkokuva: Arto Arvilahti, Kuvakas.

Hyvinvointi Oma elämä Terveys Ajattelin tänään

Sano se ääneen: Miksi ja miten äänestää kunta- ja aluevaaleissa?

Kuntavaalit ja hyvinvointialuevaalit vaikuttavat suoraan arkeemme: terveyspalveluihin, koulutukseen, vanhustenhoitoon, mielenterveyspalveluihin, liikenteeseen ja kaavoitukseen, kulttuuripalveluihin ja moniin muihin olennaisiin asioihin. Äänestäminen ei ole vain oikeus, se on myös keino vaikuttaa siihen, miten palvelumme järjestetään ja kuka niistä päättää.

Olen aiemmin kirjoittanut siitä, kuka saa ääneni ja miksi, nyt kirjoitan siitä, miksi ja miten äänestää kuntavaaleissa. Perustana tälle tekstille on huoli siitä, että äänestysprosentti jää alhaiseksi. Luin muutaman lehtijuttugallupin ja kuuntelin kuntosalin pukuhuoneessa kahden naisen keskustelua aiheesta ja huolestuin: yhä edelleen on heitä, jotka eivät tiedä, miksi kunta- tai aluevaaleissa pitäisi äänestää tai heitä, jotka eivät ajatelleet antaa ääntään lainkaan.

Ja nyt, jos koskaan, tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa, oman äänen antaminen olisi liki välttämätöntä. Se on oikeastaan yhdenlainen vastuutehtävä. Demokratia toimii vain, jos kansalaiset osallistuvat – tärkein keino vaikuttaa on äänestäminen. En siis kirjoita siksi, että olisin itse ehdolla enkä siksi, että lobbaisin suosikkipuoluettani tai jotakuta ehdokasta. Ehei.

Äänestyskuva

Miksi ja miten äänestää kunta- ja aluevaaleissa?

Kunnat eivät ole vain hallinnollisia yksiköitä – ne ovat kotejamme. Päätökset, joita kunnissa tehdään, vaikuttavat siihen, kuinka sujuvaa arkemme on ja millaisessa ympäristössä elämme. Kunta vastaa muun muassa varhaiskasvatuksesta, kouluista, kaavoituksesta ja monenlaisista paikallisista palveluista ja asioista. Jokainen ääni vaikuttaa siihen, millaisessa ympäristössä asumme ja millaisia palveluita alueellamme on saatavilla.

Kuntavaaleissa äänestämisen ”vinkiksi” annan sen, että pohdit puolueen, joka vastaa omia ja perheesi arvoja, sitten tutustut puolueen ehdokkaisiin ja heidän näkemyksiinsä. Selvitä, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä ja kuka ajaa niitä parhaiten. Vaalikoneet ovat oiva apu valintojen tekemisessä.

ÄÄnestä-kuva

Hyvinvointialueet vastaavat sote-palveluista ja pelastustoimesta. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, kuinka sujuvasti sote-palvelut toimivat alueellasi ja varmistat, että päätöksiä tekevät asiantuntevat henkilöt. Samalla autat kehittämään palveluita ja toimintoja, jotka palvelevat aluelaisia oikeudenmukaisesti.

Terveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja pelastustoimi tarvitsevat asiantuntevia päättäjiä. Itse ajattelen, että aluevaaleissa tulisi ehdottomasti äänestää sote-alan osaajia tai esimerkiksi johtamisalan hallinnon asiantuntijoita. Äänestämällä heitä varmistetaan, että päätöksiä tekevät ne, joilla on kokemusta ja ymmärrystä alasta sekä sen haasteista ja mahdollisuuksista. Ilman osaavia päätöksentekijöitä riskinä on esimerkiksi, että resurssit jakautuvat huonosti, palvelut heikentyvät ja hoitoon pääsy vaikeutuu.

Vaaleissa äänestysprosentti jää usein turhan matalaksi. Se tarkoittaa, että pienen aktiivisen joukon näkemykset voivat korostua. Jos haluat, että oma äänesi ja arvosi näkyvät alueellisessa päätöksenteossa, mars vaaliuurnille!

Tähän on tultu.

Minna

Kuvat: Ensimmäinen kuva Pexels, toinen kuva itse tehty Canvalla.

Puheenaiheet Oma elämä Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta