Ihmiset ärsyyntyvät toisistaan: he vihastuvat kollegan tekemisestä tai tekemättä jättämisestä, turhautuvat puolison hitaudesta, eivät kestä ystävää, joka on aina myöhässä tai stressaantuvat tiimiläisestä, joka ei toimi yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. He harmistuvat sosiaalisen median iloisista neliöistä, kiroavat julkisilla paikoilla kaiuttimiin puhuvia eivätkä voi kestää ruuhkassa matelevia kanssa-autoilijoita.

Mutta mikä ihmisissä ärsyttää ja miksi?

Vissi totuus on, että kaikki lähtee ihmisistä aina. Toinen yhtä pätevä totuus on se, että ärtymys on ihmislajille tyypillinen reaktio. Muissa ihmisissä ärsyttävät muun muassa käyttäytyminen, tekeminen ja tekemättä jättäminen, oleminen, puhuminen ja luonteenpiirteet. Ihminen ärsyyntyy, kun joku on liian samankaltainen tai toisaalta täysin erilainen kuin itse on.

Projektio ja ärsyyntyminen – miten ne liittyvät yhteen?

Peruspsykologiassa ärtymykseen liittyy vahvasti ilmiö, jota kutsutaan projektioksi. Se tarkoittaa mielen kykyä heijastaa toiseen ihmiseen piirteitä, joita ärsyyntynyt ei hyväksy tai tunnista itsessään. Tämä voi tapahtua tiedostamatta, ja se on yhdenlainen tapa suojata itseen kohdistuvia epämiellyttäviä tunteita.

Projektio voi näyttäytyä esimerkiksi syyttämisenä, jolloin henkilö projisoi omat virheensä, epävarmuutensa tai pelkonsa toisiin ihmisiin syyttämällä heitä samoista asioista, joita itse tekee tai tuntee. Projektio voi ilmetä myös siten, että henkilö näkee sellaisia negatiivisia piirteitä tai tunteita toisissa, joita hän kieltää tai välttää itsessään. Toisinaan projektio voi myös ilmetä siten, että henkilö projisoi omia toiveitaan, unelmiaan tai ihanteitaan toisiin ihmisiin.

Mitä kaikkea onkaan ärtymyksen taustalla?

Ärtymyksen ja ärsyyntymisen taustalta löytyy monia tekijöitä. Vastaankin väliotsakkeen kysymykseen nyt lähteiden ja oman elämänkokemukseni pohjalta.

• Ihminen ärsyyntyy herkästi tilanteissa, joissa hän havaitsee, että ystävillä, tuttavilla tai työtovereilla on erilainen arvopohja, erilaisia ajatuksia ja erilaisia odotuksia kuin itsellä. Tilanne aiheuttaa herkästi konflikteja.
• Yksi suurimmista syistä siihen, miksi ihmiset ärsyyntyvät toisistaan, on eroavaisuus mielipiteissä. Etenkin, kun ne koskevat yhteiskuntaa, politiikkaa tai uskontoa. Kotioloissa tämä voi tarkoittaa erilaista näkemystä viikonlopun vietosta, kotitöistä tai lasten kasvatuksesta. Kun mielipiteet eroavat toisistaan, se aiheuttaa kitkaa.
• Toinen ärsyyntymiseen vahvasti liitetty tunne ja taustatekijä on kateus. Kateuteen sisältyy kokemus omasta arvottomuudesta. Kateus muunnetaankin usein tiedostamattomasti väheksynnäksi, ylimielisyydeksi, ärtymykseksi tai pahansuopuudeksi – kateus myrkyttää ilmapiirin.
• Myös puutteellinen kommunikaatio sekä virheellisesti tulkittu epäsuora kommunikaatio voivat johtaa väärinkäsityksiin, epäselvyyksiin ja turhautumiseen – ja ärsyttää.
• Itseäni ärsyttävät erityisesti huonot käytöstavat sekä itsekkyys.  Molemmissa tilanteissa taustalla on se, että vastapuolen tarpeet ja tunteet jätetään huomioimatta. Myös epäoikeudenmukainen kohtelu tai kohtuuttomuus kuuluvat samaan kategoriaan.
• Ihminen on herkempi ärsyyntymään stressaantuneena. Usein stressi kumpuaa henkilökohtaisesta elämästä, ja esimerkiksi työpaikan ihmisiin kohdistuva ärsytys johtuukin oikeasti ihan jostain muusta kuin työtovereista tai heidän tekemisistään.

Summa summarum: Ihmiset ovat erilaisia, ja juuri erilaisuus – tai se, ettei erilaisuutta siedetä – johtaa herkästi ärsyyntymiseen.

Tähän on tultu.

Minna

Kuva: Grafiikka tehty itse, graafikassa käytetyt kuvat Unsplash.