Testasimme kaikki kaupan irtokarkit – mitkä kirivät suosikeiksi?

Kaksitoistavuotiaan toiveesta testasimme kaikki kaupan irtokarkit. Päätimme ostaa irtokarkkitiskin jokaisesta laarista kaksi karkkia, toinen minulle, toinen lapselle. Mies oli testiajankohtana ulkomailla, siksi hän ei osallistunut tähän leikkiin.

Kaupaksi valikoitui paikallinen Citymarket. Isoimmat paperipäälliset karkit jätimme pois testistä. Kassalle suunnatessamme karkkeja oli aivan valtavasti – en lainkaan ymmärtänyt, että kahdesta kakrista per lajike muodostuisi niin valtava kasa herkkuja! Jaoimme testin kahdelle viikonlopulle juuri makeismäärän takia. Levittelimme karkit A4-paperiarkille, kirjoitimme niiden viereen nimet ja arviomme ne molemmat asteikolla 0–10.

Irtokarkkeja kulhossa

Tähän testiin olen ”lajitellut” irtsarit pistemäärien mukaan aloittaen matalimmista pisteistä eli testihäviäjistä. Lyhyt yhteenveto: me pidämme kaksitoistavuotiaan kanssa erilaisista makeisista. Minä rakastan lakritsia ja toffeeta, lapsi on isojen hedelmäkarkkien ja kirpeiden karkkien ystävä. Minä pidän pienistä karkeista, joissa on hyvä puru- ja suutuntuma, lapsi taas isoista, sitkeistä yksilöistä, joita voi natustaa pidempään. Kovat karkit eivät ole kummankaan lemppareita.

”Apua, kutsuuko joku näitä karkeiksi?!” (pisteitä 0–6)

Testihäviäjiä karkkikasassamme oli vain viisi: Ruosteiset autot, Snickers, Sisu salmiakki, Salmiakkiruudut sekä Hedelmäperhoset. Nämä olivat meistä molemmista sekä epämiellyttävän makuisia että epämiellyttävän tuntuisia suussa. Hyi.

”Ei näitä minun pussiini, kiitos” (pisteitä 7–10)

”Ei näitä minun pussiini, kiitos” -kategoriaan päätyi yhteensä 14 karkkia. Kategorian suurimmat pisteet eli 10 pistettä saivat Kirpeät vaahtonapit, Marmeladikuulat, Fizzy Pop, Kirpeä Kastanja ja Suklaavaahtosienet. Minä annoin näille kaikille alle kolme pistettä. Aivan kamalia karamelleja!

Yhdeksän pisteen makeisia olivat Vaahtonallet, Mansikkavaahtosuklaa, Lätkäliiga, Salmix ja Megameloni. Voin kertoa, että myös nämä (lukuun ottamatta Lätkäliigaa) ovat karkkeja, joiden maistelussa jouduin jättämään yli puolet syömättä. Lapsi sen sijaan piti monista.

Kahdeksan pistettä saivat Leijonanpäät ja Viinikumit, seitsemän pistettä taas Metsämarjat, Giant Jazzes ja Valkosuklaa-salmiakkilakritsit.

Irtokarkkeja

Irtokarkkilajitelma

”Näitä kauhon mielelläni pussiini!” (pisteitä 11–15)

Perushyviä ”Näitä kauhon mielelläni pussiini!” -karkkeja oli kaikkiaan 48. 15 pistettä saivat Mustat autot, Sirkusaakkoset, Vanhan ajan lakritsi, Chocko and Lakrids, Hopeatoffee, Crispy bites ja Malacon salmiakkikala. Meistä kumpikin totesi, että nämä karkit ovat vakiovalintojamme.

14 pistettä saivat Malacon hedelmäkala, hedelmänmakuiset Ässämixit, Susupalat, Roomalaiset kaaret, ja Malacon Vadelmapullot. 13 pistettä keräsivät Twix, Hedelmäaakkoset, Pääkallot, Pyramids, Tuttifruttirenkaat, Lokin läjäys, Sisu duo, Hymynaamat, Pus Pus -lakupalat, Center Original sekä Vadelma-toffeepallot. Näistä monet eivät olleet minun suosikkejani, mutta lapsi piti niitä isojen pisteiden arvioisena.

12 pisteen arvioisia karkkeja olivat: Mansikkakaapeli, Hedelmälätkät, Kirpeä Greippipullo, Iso Omena ja Polly hopeatoffee. 11 pistettä keräsivät Kierrelakut, Suklaamansikkapallerot, Punainen revolveri, Punssinapit, Banaanin makuinen Rollo, Punainen raketti, Suklaa Crisp, Kirpeät Hedelmäaakkoset, Sisu Pippuri sekä Valkosuklaatoffeerullat ja Appelsiinisuklaapallot. Minulle monet näistä ovat liian makeita tai esanssisia, lapsi kertoi pitävänsä näistä.

”Ihania täysosumia pussi pullollaan” (pisteitä 16–20)

Testivoittaja-kategoriaan mahtui kaikkiaan 21 karkkia. Niistä mikään ei yltänyt täysiin pisteisiin, mutta 19 pistettä saivat Djungelvrål-apinakarkki ja Lakritsi Rollo. Nämä molemmat olivat sekä minusta että kaksitoistavuotiaasta ”täysosumia”. 18 pistettä keräsi Ruskeat noitapillit, Jumbo suklaanougat, Malacon Kola-salmiakkipullot ja isot kolapullot. Näistä kola-salmiakkipullot ovat omia nykysuosikkejani.

17 pistettä keräsi kaikkiaan seitsemän karkkia: Punainen Rollo, Punainen apina, XL Noitapilli, Toffee-lumipallot, Manskut, Nallekarkit ja Suolasillit. 16 pistettä saivat Jelly Beans, Dumle, Jumbo lakupala ja King Kongit, keltaiset suklaalakritsipallot, Vanilja fudge sekä Englannin lakritsit. Näitä kaikkia molemmat meistä valitsevat usein pusseihinsa.

Tähän on tultu.

Minna

Puheenaiheet Ruoka ja juoma Oma elämä Ystävät ja perhe

Sano se ääneen: Mikä ihmisissä ärsyttää ja miksi?

Ihmiset ärsyyntyvät toisistaan: he vihastuvat kollegan tekemisestä tai tekemättä jättämisestä, turhautuvat puolison hitaudesta, eivät kestä ystävää, joka on aina myöhässä tai stressaantuvat tiimiläisestä, joka ei toimi yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. He harmistuvat sosiaalisen median iloisista neliöistä, kiroavat julkisilla paikoilla kaiuttimiin puhuvia eivätkä voi kestää ruuhkassa matelevia kanssa-autoilijoita.

Mutta mikä ihmisissä ärsyttää ja miksi?

Vissi totuus on, että kaikki lähtee ihmisistä aina. Toinen yhtä pätevä totuus on se, että ärtymys on ihmislajille tyypillinen reaktio. Muissa ihmisissä ärsyttävät muun muassa käyttäytyminen, tekeminen ja tekemättä jättäminen, oleminen, puhuminen ja luonteenpiirteet. Ihminen ärsyyntyy, kun joku on liian samankaltainen tai toisaalta täysin erilainen kuin itse on.

Graafinen kuva ärsyyntyneistä ihmisistä

Projektio ja ärsyyntyminen – miten ne liittyvät yhteen?

Peruspsykologiassa ärtymykseen liittyy vahvasti ilmiö, jota kutsutaan projektioksi. Se tarkoittaa mielen kykyä heijastaa toiseen ihmiseen piirteitä, joita ärsyyntynyt ei hyväksy tai tunnista itsessään. Tämä voi tapahtua tiedostamatta, ja se on yhdenlainen tapa suojata itseen kohdistuvia epämiellyttäviä tunteita.

Projektio voi näyttäytyä esimerkiksi syyttämisenä, jolloin henkilö projisoi omat virheensä, epävarmuutensa tai pelkonsa toisiin ihmisiin syyttämällä heitä samoista asioista, joita itse tekee tai tuntee. Projektio voi ilmetä myös siten, että henkilö näkee sellaisia negatiivisia piirteitä tai tunteita toisissa, joita hän kieltää tai välttää itsessään. Toisinaan projektio voi myös ilmetä siten, että henkilö projisoi omia toiveitaan, unelmiaan tai ihanteitaan toisiin ihmisiin.

Mitä kaikkea onkaan ärtymyksen taustalla?

Ärtymyksen ja ärsyyntymisen taustalta löytyy monia tekijöitä. Vastaankin väliotsakkeen kysymykseen nyt lähteiden ja oman elämänkokemukseni pohjalta.

  • Ihminen ärsyyntyy herkästi tilanteissa, joissa hän havaitsee, että ystävillä, tuttavilla tai työtovereilla on erilainen arvopohja, erilaisia ajatuksia ja erilaisia odotuksia kuin itsellä. Tilanne aiheuttaa herkästi konflikteja.
  • Yksi suurimmista syistä siihen, miksi ihmiset ärsyyntyvät toisistaan, on eroavaisuus mielipiteissä. Etenkin, kun ne koskevat yhteiskuntaa, politiikkaa tai uskontoa. Kotioloissa tämä voi tarkoittaa erilaista näkemystä viikonlopun vietosta, kotitöistä tai lasten kasvatuksesta. Kun mielipiteet eroavat toisistaan, se aiheuttaa kitkaa.
  • Toinen ärsyyntymiseen vahvasti liitetty tunne ja taustatekijä on kateus. Kateuteen sisältyy kokemus omasta arvottomuudesta. Kateus muunnetaankin usein tiedostamattomasti väheksynnäksi, ylimielisyydeksi, ärtymykseksi tai pahansuopuudeksi – kateus myrkyttää ilmapiirin.
  • Myös puutteellinen kommunikaatio sekä virheellisesti tulkittu epäsuora kommunikaatio voivat johtaa väärinkäsityksiin, epäselvyyksiin ja turhautumiseen – ja ärsyttää.
  • Itseäni ärsyttävät erityisesti huonot käytöstavat sekä itsekkyys.  Molemmissa tilanteissa taustalla on se, että vastapuolen tarpeet ja tunteet jätetään huomioimatta. Myös epäoikeudenmukainen kohtelu tai kohtuuttomuus kuuluvat samaan kategoriaan.
  • Ihminen on herkempi ärsyyntymään stressaantuneena. Usein stressi kumpuaa henkilökohtaisesta elämästä, ja esimerkiksi työpaikan ihmisiin kohdistuva ärsytys johtuukin oikeasti ihan jostain muusta kuin työtovereista tai heidän tekemisistään.

Summa summarum: Ihmiset ovat erilaisia, ja juuri erilaisuus – tai se, ettei erilaisuutta siedetä – johtaa herkästi ärsyyntymiseen.

Tähän on tultu.

Minna

Kuva: Grafiikka tehty itse, graafikassa käytetyt kuvat Unsplash.

Puheenaiheet Ajattelin tänään Syvällistä