Kevätsiivous – 5 tapaa keventää arkea ja mieltä

Tyylimurun Tiina kirjoitti kevätsiivouksesta, siitä, mitä kaikkea elämässä pitäisi tehdä, jotta aikaa jää oivalluksille ja luovuudelle ja jotta arkiset askareet eivät tunnu liian kuormittavilta. Jäin pohtimaan aihetta ja tulevaa kevättä ja päätin tarttua samaan aiheeseen.

Kevät (en ole koskaan pitänyt keväästä) tuo mukanaan valon ja siinä samassa jonkinlaisen vimman uudistua ja/tai siivota oman elämän eri osa-alueita. Kevätsiivous ei tarkoitakaan vain pölyjen pyyhkimistä ja kodin järjestämistä – se on myös muunlaista puhdistautumista. Tässä viisi asiaa, jotka lukeutuvat omaan kevätsiivoukseeni.

Makuuhuoneen näkymä ja kukat

Kevätsiivous – 5 tapaa keventää arkea ja mieltä

1. Turhat tavarat veks!

Kaapit, lipastot ja hyllyt täyttyvät tavaroista, joita en oikeasti tarvitse. Tai jotka ovat lojuneet kaapeissa, lipastoissa tai laatikoissa luvattoman pitkään ilman, että olisin niitä käyttänyt, saati muistanut niiden olemassa oloa. Nurkat ovat täynnä kaikenlaisia esineitä ja huonekaluja, ja käyttämättömät vaatteet ja elektroniset laitteet vievät turhaan tilaa. Näin kevään kunniaksi käynkin läpi tavarani ja kierrätän kaiken, mikä ei enää palvele minua. Olen jo ladannut Vintedin…Mottoni voisi olla: ”Vapaus alkaa pienistä teoista”.

2. Kalenteriin väljyyttä

Keväällä siivoan myös aikataulujani ja kiinnitän huomiota siihen, että kalenteri ei ole liian täynnä. Jätän päiviin riittävästi tilaa ex tempre -jutuille ja luovuudelle. Täynnä oleva kalenteri vie energiaa, vaikka kaikki sinne merkitty olisikin “tärkeää”.

3. Rutiinien ravistelu

Elämässä on (paljon) asioita, joita teen vain tottumuksesta, vaikka ne eivät toisi mukanaan mitään hyvää tai olisi palauttavia. Olipa kyse liiallisesta somen selailusta, turhista työtehtävistä ja kotitöistä, arkiruokarutiineista tai vain aikaa vievistä tavoista hoitaa tiettyjä pakollisia asioita, kevään kynnyksellä on hyvä pysähtyä ja ravistella niitä rutiineja, jotka kuormittavat mieltä enemmän kuin ovat hyödyksi.

4. Tietotulvasta irrottautuminen

Nykymaailmassa tietovirta on loputon, ja joskus liika tieto (etenkin jatkuvat negatiiviset uutiset) kuormittaa. Kevätsiivouksessa tsekkaan uutiset ja eri mediat vain muutaman kerran vuorokaudessa ja käyn läpi eri somekanavat ja somettajat. Poistan seurannasta ne, jotka tuovat stressiä, pelkoa tai vellovat negatiivisuudessa. Jatkan sellaisen sisällön parissa, joka inspiroi, innostaa, tuottaa iloa, opettaa ja vahvistaa hyvinvointia.

5. Sosiaalisen kuormituksen vähentäminen

Olen huomannut, että jatkuva ihmisten parissa oleminen voi joskus huomaamatta kuormittaa. Olen työssäni jatkuvasti ihmisten ympärillä, esillä ja äänessä. Myös vapaa-aikana tapaan mieluusti ystäviä, tuttavia ja vietän aikaa perheen parissa. Olen huomannut, että erityisesti vanhemmiten jatkuva sosiaalisuus kuluttaa energiaa etenkin silloin, kun vuorovaikutuskuormitusta on paljon ja joka paikassa. Tarvitsen tilaa hiljaisuudelle ja itsenäiselle tekemiselle.

Kevätsiivouksessa karsinkin sellaisia sosiaalisia tilaisuuksia ja ”ylimääräisiä” tapahtumia, jotka tuntuvat enemmän velvollisuudelta kuin iloa tuottavilta jutuilta. Silloin jäljelle jäävät aidot ja kivat kohtaamiset ja tapahtumat itselle tärkeiden ja mukavien ihmisten parissa.

Kevätsiivous tulee varmasti tarpeeseen. Kun päästää irti turhasta ja kuormittavasta, saa tilaa uudelle ja voi kohdistaa energiansa oikein.

Tähän on tultu.

Minna

Puheenaiheet Oma elämä Ystävät ja perhe Ajattelin tänään

Helmikuun viimeisen viikon parhaat kuvina

Talvi alkaa olla taakse jäänyttä elämää. Edessä on maaliskuu ja kevät, joka ei niinkään ole koskaan ollut mieleeni. Liikaa yhtäkkistä valoa, loskaa, märkää, keikkuvia kelejä. Mutta kevään jälkeen saa nauttia kesästä, ja se se vasta on ihanaa! Tulisipa kunnon kuuma ja aurinkoinen kesä… Tämä helmikuun viimeinen viikko on sujunut työn merkeissä, ja siihen on mahtunut lisäksi migreenivaivaa, treenijuttuja, ystävätapaamisia ja kummitytön hoitamista.

Helmikuun viimeisen viikon parhaat kuvina

Metsä
Nautin pitkästä kunnon talvesta. Nautin toki myös siitä, että päivät pitenevät ja edessä siintää kesä. Sen sijaan sadekeli, loska, märkyys ja vihmova tuuli eivät lukeudu suosikkeihini. Tällä viikolla talvi loppui kerta heitolla. Kadut tulvivat, ja työmatkalenkillä sai varautua saappaisiin ja sateenvarjoon. Yhtäkkiä pakkaset väistyivät ja lumet alkoivat sulaa. Tämä kuva on eräältä lenkiltäni. Metsäpolku oli ikävän kostea ja paikoin liukas, mutta selvisin.
Treenikuva
Tällä viikolla kävin Elixiassa yhteensä neljästi: tiistaina, torstaina, perjantaina ja sunnuntaina. Kaksi salitreeniä, kaksi cross trainingia. Toinen kuntosalikerroista ol omatoiminen, ja olen edelleen vahvasti sitä mieltä, ettei se ole yhtään minun juttuni. Ei, ei, ei. Tarvitsen sparraajan ja tangon täyttäjän, jotta jaksan ja motivoidun. Viikon treenit sujuivat ihan hyvin, vaikka taustalla oli muutama migreenipäivä.
Migreenitipassa
Kärsin useana päivänä migreenistä. Pitkästä aikaa. Lopulta marssin lääkäriin ja pääsin ns. migreenitippaan Mehiläiseen keskiviikkona. Särky lähti ja olo koheni. Kirjoitin tästä kokemuksesta perjantain blogiin.
Viikonloppukimppu
Se on kyllä ihmeellistä, miten monta vuotta olen jaksanut nauttia ja iloita yhdestä pienestä asiasta: viikonloppukimpusta. Laantaisin lenkkeilen kaupunkiin ja takaisin (yhteensä n. kahden tunnin setti), haen viikonloppukukat ja usein puhun ystävien kanssa puhelimessa ja vaihdan kuulumiset samalla. Tämän viikon viikonloppukimppu on ihana ja nautin sen tuomasta fiiliksestä joka kerta, kun katsahdankin olohuoneen suuntaan.
Kummityttö pulkassa
Lauantaina pääsimme neljätoistavuotiaan kanssa hoitamaan kummityttöämme muutamiksi tunneiksi. Mies oli edelleen työmatkalla, joten olimme kaksin liikkeellä tyttären kanssa. En juuri nyt tiedä mitään niin palauttavaa ja kivaa, kun kummitytön kanssa oleilun. Hänen kehitystään ja kasvuaan on ihana seurata. Kävimme sisäleikkien lisäksi ulkona pulkkailemassa ja tekemässä lumikakkuja (sohjokakkuja).
Kummityttö leikkii
…ja touhusimme sisällä kaikenlaista. Tyttönen esitteli taitojaan tanssissa, jumpassa (liikkistä!), legoleikeissä ja tornin rakennuksessa. Ja me ihailimme. Miten mukavaa onkaan saada tehdä pienten lasten kanssa kaikenlaista, kun omat lapset ovat jo aikoja sitten kasvaneet isoiksi…

Mies palasi sunnuntaina työmatkaltaan, ja aloitimme yhdessä remonttipakkaamissuunnittelun. Itse olen jo pakannut liki koko keittiön ja kodinhoitohuoneen muuttolaatikoihin. Seuraavana vuorossa on isojen kalusteiden siirtologistiikan suunnittelu ja toteutus. Tästä minulla ei ole kuvaa. Ehkäpä koostan remonttipostauksen sitten erikseen jonain hetkenä.

Tähän on tultu.

Minna

Puheenaiheet Oma elämä Ystävät ja perhe Ajattelin tänään