Ruuhkavuodet: Top 5 tapaa varmistaa hetki omaa aikaa

Minä olen niitä ruuhkavuosinaisia tai naisia ylipäätään, jotka nauttivat omasta, yksinäisestä ajasta. Olen myös niitä naisia, jotka suorastaan vaativat itselleen edes pienen yksinäisen hengityshetken päivittäin. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän osaan arvostaa hiljaisuutta, olla möllöttämistä ja sitä, että saan olla itsekseni kaiken arjen keskellä. Jos liikunta on erinomainen keino saada mieli hyväksi, pää tyhjäksi ja keho vetreäksi, yksin vietetty tovi ei kovin paljoa sille häviä.

Nainen metsässä

Liitän omaan aikaan myös ajan puolison kanssa, sen, ettei meillä ole minkäänlaisia velvollisuuksia suhteessa lapsiin, jotka ovat mummolassa, kaverin luona, harrasteissa tai ihan missä tahansa turvallisessa paikassa. Säilössä, kuten äitini asian joskus ilmaisi. En erityisemmin pidä ilmaisusta, mutta menköön. Säilössä pitää sisällään sen, ettei meillä vanhemmilla ole huolta siitä, missä lapsi menee, mitä hänelle kuuluu, selviääkö hän, pärjääkö hän, saako ruokaa ja niin edelleen. Joku muu huolehtii hetken tästä kaikesta.

Sen lisäksi, että pidän perusarjesta (jos oikein pohdin asiaa, suorastaan rakastan sitä) ja perheen parissa vietetystä ajasta, pidän siitä, että minulla on jotain, johon ei liity kukaan muu – ei perheenjäsenet, ei ystävät, ei työtoverit. Vain minä itse. Kun saa haahuilla ja suunnitella vain itselleen, tehdä sitä, mitä mieleen juolahtaa ja käyttää aikaansa siihen, mihin haluaa. Sellainen on minusta aina silloin tällöin, mieluusti säännöllisesti, erityisen mukavaa.

Totuus on kuitenkin se, että perhearki ja perusarki mahdollistavat kovin vähän oikeasti yksinäistä ja -ei-kenellekään-tilivelvollista aikaa. Ruuhkavuodet vievät mennessään, ja yöuniaika on usein se ainoa hiljainen ja yksinäinen hetki.

Vinkkaankin tässä viisi hyvää keinoa saada riittävästi omaa aikaa kaiken kiireen keskellä:

1 Kun lapsi harrastaa, tee itse jotain mukavaa. Tässä on yleensä tunnista kolmeen tuntiin hyvää aikaa vaikka mille mukavalle! Liiku, kahvittele, tapaa ystäviä. Haahuile, huilaa, pohdiskele, vietä parisuhdeaikaa. Älä siivoa – ellei se ole intohimosi.

2 Pidä kiinni rutiineista ja siitä, että lapsi/lapset menevät nukkumaan ajoissa. Saat itse hetken hengähtää, olla puolisosi kanssa, syödä iltapalaa rauhassa, katsella sarjoja tai lukea ennen yöpuulle menoa.

3 Ota vastaan kaikki apu, jota tarjotaan! Kun isovanhemmat, kummit, naapurit, ystävät ja tuttavat haluavat viedä lapsesi luistelemaan, hiihtämään, leffaan, mökille, uimaan tai ihan mihin tahansa, pidä huoli, että sinä olet iloinen asiasta ja avoin tarjoukselle. Mummolan yökylä on usein varsinainen win-win-win. Siihen kannattaa tarttua aina.

4 Perusarjessa pienet tauot työpäivässä ja koti-iltapäivissä tekevät ihmeitä. Kävelylenkit, äänikirjahetket, liikuntatuokiot tai mikä tahansa säännöllinen oma harrastus auttaa jaksamaan. Pienikin hetki voi olla käänteentekevä.

5 Muista pyhittää lepopäivä. Kun viikot ovat kiireisiä, viikonloppuisin ja lomilla on mukava hengähtää. Jotta saat myös pienen hetken ihan itsellesi, kannattaa erityisesti lapsille tähdentää, että ”tämä on minunkin vapaapäiväni / lomani”.  Kun tätä hokee riittävästi, he alkavat oppia.

Bonuksena vielä vinkkikutonen: yhteisesti vietetty aika ja yhdessä aktiivinen tekeminen vapaapäivisin ja lomilla tuovat ihmeesti omaa aikaa aikuiselle. Lapsen huomiokiintiö on täyttynyt, ja itsenäinen tekeminen alkaa kiinnostaa. Tämä toimii myös arjessa!

Tähän on tultu.

Minna

Puheenaiheet Oma elämä Ystävät ja perhe Ajattelin tänään

Kymmenen hyvän ystävän tunnusmerkkiä

Itselleni ystävyys tarkoittaa lujaa kaverisuhdetta, jossa voidaan jakaa ilot, surut ja kaikki siltä väliltä. Ystävä on luotettava tyyppi, jonka kanssa voin nauraa, itkeä ja vitsailla – päivitellä maailmanmenoa. Ystävänpäivän kunniaksi päätin listata tekijöitä ja piirteitä, joista tunnistaa hyvän ystävän.

Ystävät kahvilla puistonpenkillä

Hyvän ystävän tunnusmerkit

1 Hyvä ystävä on rehellinen. Hän uskaltaa puhua suoraan, väittää vastaan ja kertoa mielipiteensä kaunistelematta ja mielistelemättä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pitää aiheuttaa mielipahaa…

2 Hyvä ystävä on rinnalla aurinkoisina ja pilvisinä päivinä vähän niin kuin aviopuolisokin. Hän kuuntelee ja kuulee, jakaa ilot ja surut.

3 Hyvä ystävä tietää, mitä minulle kuuluu. Hän ei puhu vain itsestään, vaan on kiinnostunut siitä, mitä minulle ja meidän perheellemme kuuluu. Keskustelu on vastavuoroista, dialogista.

4 Hyvä ystävä tietää minusta melkein kaiken. Ystävyyssuhde on avoin – siinä ei tarvitse pelätä, että toinen lähtee tiukassakaan tilanteessa.

5 Hyvä ystävä nauraa kanssani vähän hulluillekin jutuilleni. Parhaita ystävähetkiä ovat ne, joista naurusta ei ole tulla loppua.

6 Hyvä ystävä ei tuomitse. Hän on suvaitsevainen ja tahtoo (tai ainakin yrittää) ymmärtää toisen osapuolen tapoja, valintoja ja elämäntyyliä. Hyvä ystävä on avoin muutokselle ja nopeillekin käänteille…

7 Hyvä ystävä tietää kohdan, jossa hyvälle kahville ja pullalle on tilaus.  Hän osaa lukea minua ja tuntee tapani olla, tehdä ja reagoida.

8 Hyvä ystävä pysyy. Vaikka välimatka olisi pitkä, tapaamisten välille olisi jäänyt luvattoman paljon aikaa tai arki kaikkinensa olisi toisen nielaissut. Ystävyys kestää välimatkoja ja aikalisiä.

9 Hyvä ystävä uskaltaa olla eri mieltä ja ”riidellä”: kaikesta ei pidä olla samoilla linjoilla. Ystävyys kestää eripuran ja väittelyn. Joskus se jopa kaipaa sitä.

10 Minä toivon hyvältä ystävältä lojaaliutta, luottamusta, huumorintajua, yhteistä tekemistä, kohtaamisia ja rinnalla kulkemista. Tärkein kysymys ystävyyssuhteissakin on ”Mitä sulle kuuluu?”.

Tähän on tultu.

Minna

Puheenaiheet Oma elämä Ystävät ja perhe Ajattelin tänään