Joulukuun toinen viikko on ollut talvinen – hyvä niin! Olen aiemmin todennut pitäväni kuumista kunnollisista kesistä ja kylmistä kunnollisista talvista. Kaikki muu tältä väliltä likimain tappaa minut. Selkäni ei pidä syksystä, eikä hallinnantunteeni ja mielialani yhtäkkiä kirkastuvasta ja pölyt paljastavasta keväästä. Siksi olen nauttinut menneestä kylmästä viikosta. Viikon parhaat kokosin tällä kertaa kuvin.

Maanantai

Pyhäpäivä. Suomen itsenäisyyspäivä. Sadasneljäs. Linnanjuhlat peruttiin koronan vuoksi, mutta me leivoimme juhlavasti kauden ensimmäiset joulutortut. Pojat tulivat käymään, ja meillä kaikilla oli niin mukavaa.

Tiistai

Unelmien työpäivä. Pidin puheenvuoron päivän päätilaisuudessa Turun ammattikorkeakoululta lähetetyssä striimauskoulutuksessa. Sain puhua lempiaiheestani: työyhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma, työhyvinvointi. Kaikki kun lähtee ihmisistä. Aina.

Otin todellisen aikalisän aamulla, sillä pakkasta oli liki 20 astetta, ja minun piti lämmitellä auto yhteistyökuntoon…

Lopulta olin striimauksessa ajoissa ja sain kouraani höyryävän kuuman kahvin. Ah.

Keskiviikko

Pakkanen paukkuu. Ihanaa. Onneksi hankimme kymmenvuotiaalle kaukaa viisaina uudet talvitamineet ajoissa. Lounaslenkillä puhelin suostui kuvaamaan kaikkiaan seitsemän kuvaa, sitten se simahti. Seuraavalle lenkille sujautin luurin villasukkaan ja untuvatakkini taskuun. Tadaa. Akku ei loppunut kesken leikin, ei kun lenkin.

Keskiviikko oli tiivis työpäivä, kun työjuttuja oli iltaan saakka. Tällä viikolla näin oli kaikkiaan kolmena päivänä. Näistä tämä keskiviikkoillan setti oli innostavin: esiinnyin alumni-illassa ruuhkavuosiaiheesta. Että miten sellaisista sitten voikaan selvitä? Tästä lisää blogissa ensi viikolla.

Torstai

Otin hieman kevyemmän startin päivään ja aloitin työt vasta kahdeksan jälkeen. Tentti-, opintojakso- ja opinnäytetöiden arviointeja, ohjauskeskusteluja ja ensi vuoden oppimissuunnitelmien (entiset opetussuunnitelmat muuttuivat tämännimisiksi) laatimista ja kaikenlaisten järjestelmien parissa hääräämistä. Torstai-illalla, erään kokouksen jälkeen, oli sellainen olo, että viikko voisi jo päättyä. Onneksi lapsi pääsi luistinostoksille mummon kanssa. Päästään aloittamaan kausi!

Perjantai

Tiimipäivä töissä. Hankejuttuja tämän lisäksi. Kotona yksi kymmenvuotias kärttämässä luistelemista. Lupasin, että teroitetaan ne viikonloppuna ja sitten heti mennään. Lupaus onnekseni riitti hetken hiljaisuuteen. Viikkosiivouksen jälkeen sytytin kynttilät, tein kuulatreenin, kävin saunassa ja aloitin uutta äänikirjaa.

Lauantai

Ihanaa, lauantai! Viikonloppukimppu ja pieniä joulujuttuja omassa ylhäisessä yksinäisyydessä. Kymmenvuotias meni Luomuspajalle synttäreille, ja minä ampaisin kukka- ja kirjakaupoille.

Illansuussa lähdimme Kupittaan jäämadolle.

Miten ihanaa, rentoa ja vapauttavaa. Luistella. Olin unohtanut, minkälaisen tunteen hokkareilla kiitäminen saa aikaan. Suosittelen.

Sunnuntai

Kiireetön aamukahvi. Maisemaikkunalla mieletön merisumu. Pakkanen on laantunut ja rännit kolisevat. Tarkastan tunnin välein säätiedotuksen – tulisipa pian pakkasta! Tänään autoin esikoista entisen asunnon loppusiivouksessa, iltapäivällä kutsuin molemmat pojat syömään meille. Päivän puhteena sujautin itsetehdyt joulukortit kuoriinsa.

Mukavan leppoisaa.

Tähän on tultu.

Minna