Kolmas kokonainen lomaviikko on takana. Olin sekaisin viikonpäivistä jo toisen lomaviikon lopussa, mutta työhön liittyvät salasanat ovat edelleen muistissa. Ehkä nekin kohta unohtuvat. Sähköpostia en ole lukenut lainkaan tämän viikon aikana, viime viikolla kurkkasin postit kerran. Yhteenkään en vastannut.

Tämän viikon parhaisiin lukeutuvat ehdottomasti aurinkoiset ja lämpimät päivät, pyöräretket, kahden uuden  – jo viides kirja menossa tämän loman aikana! – äänikirjan valinta sekä kulttuuripläjäykset.

Maanantai

Yhdeksänvuotiaalla oli kaveri yökylässä. Tyttöjen tirskuntaa kuului vielä puolenyön aikoihin, ja maanantaiaamulla he nukkuivat liki puoli yhdeksään. Yleensä lapsi herää seitsemän tai puoli kahdeksan aikaan. Yökukkujat valmistivat itse aamiaisensa ja nauttivat sen terassilla. Tämä oli yhdeksänvuotiaan mielestä yksi kesän mukavimmista hetkistä. Pienet ilot ja niin edelleen. Minä heräsin jo seitsemän jälkeen, keitin kahvit ja söin rauhassa aamiaisen. Kirjoittelin blogia ja muutaman sivun nuortenkirjaa (jota olen nyt vuoden vääntänyt…). Maanantaille oli sovittu lenkki, jonka perään tein puolen tunnin kahvakuulatreenin kotona.

Luin äänikirjan loppuun ja aloitin seuraavan, saman sarjan (Jenny Colganin kirjoittaman) teoksen, joka koukutti nanosekunnissa. Iltapäivällä teimme pyöräretken. Ihanan aurinkoinen päivä.

Tiistai

Päiväni lomamurmelina. Rauhallinen aamukahvi, hikinen aamulenkki ja eilisen iltapäivän ruoanloput lounaaksi. Sitten äänikirjaa. Onneksi lapsella on kavereita pihassa ja hän viihtyy erinomaisesti lomapäivinä kotinurkissa. Iltapäivällä ajelimme Paavo Nurmen stadionille Tilastocup-kisaan, jossa yhdeksänvuotias juoksi 60 metriä ja sijoittui kolmanneksi omassa sarjassaan, omalla ennätyksellään. Kymmenen minuutin iltasade toi mukanaan pienimuotoisen (hyvin pienimuotoisen) siivousinnon, ja sain viikattua pyykkejä kaappeihin. Vuhuu.

Keskiviikko

Aamukahvit, keittiön siivoaminen, tiskikone päälle ja aamulenkille. Kuuntelin äänikirjaa ja nautin lämpimästä ulkoilmasta. Ennen lounasaikaa minulla oli sovittuna kuvaajan kanssa studiokuva-aika (noin puoli vuotta sitten jo sovimme ulkokuvausten yhteydessä, että tulisin myös studiolle…). Kuvista tuli luottokuvaajan ottamina varsin kivoja ja kauniita. Saattaa olla, että päivitän ainakin blogin kansi- ja profiilikuvia blogin vuosipäivänä elokuussa!

Iltapäivällä pyöräilimme, teimme extempore-visiitin Wäinö Aaltosen museoon Anu Pentikin näyttelyyn, josta pidimme yhdeksänvuotiaan kanssa molemmat.

Torstai

Mitään erikoista ei tapahdu, eikä pidäkään tapahtua. Tässä on ihan hyvä. Aamulenkin jälkeen kävin tekemässä ylävartalon lihasliikkeet läheisellä ulkosalilla (se on niin kiva tulokas kotinurkille). Juteltiin ystävän kanssa puhelimessa tunti. Paransimme maailmaa ja suunnittelimme kaikkea mukavaa lähitulevaisuuteen. Ajoitan puhelut usein yksinäisille lenkeille, koska kotona minun tarttuessani luuriin, kaikilla on asiaa ja näytettävää. Aina.

Sitten yhtäkkiä tapahtuukin. Lähdemme jälleen extempore-pyöräretkelle kirjastoon palauttamaan luetut ja lainaamaan lisää lomaluettavaa. Samalla reissulla osallistuimme kirjaston pihaan kulttuuritapahtumaan, mikä oli lapsesta ehdottomasti loman kohokohta, iloisinta improteatteria ikinä. Tästä lisää myöhemmin.

Illansuussa tapasimme tyttären kanssa hyvän ystäväni Turun taidemuseolla. Tutustuimme Michael Schilkinin keramiikkanäyttelyyn ja istuimme pitkään museokahvilan ulkoterassilla.

Perjantai

Nyt se tapahtui, se, mitä pelkäsin koko viikon: vasta maanantaina valittu äänikirja loppui. Olisi kesäloman viidennen teoksen valinnan aika. Nakuttelin kahden hengen kirjakerhomme toiselle jäsenelle hätäni ja lupasin kartoittaa seuraavia vaihtoehtoja lukemistoon. Kirja olisi saatava heti huomiseksi! Tykkään kesällä lukea melko kevyttä kirjallisuutta, pidän ns. aikuisten tarinoista, joissa on jotakuinkin onnellinen loppu. Kuulostipa erikoiselta ja jotenkin hävyttömältä…

Matruusi saapui parin viikon lomalle, ja me teimme sen kunniaksi hampurilaisia. Olimme vihdoin koko perhe koolla, kun mieskin saapui saaresta kotiin.

Lauantai

Yöllä satoi kaatamalla, heräsin siihen kahdesti. Aamu oli pitkästä aikaa harmaa. Minua harmitti. Pidän auringosta, lämmöstä, helteestä ja niin edelleen. Toisaalta onneksi aamuyöllä satoi – kuivunut luonto tarvitsee kipeästi vettä. Aamu oli rauhallinen, ihan peruslauantai, vaikka viikonloppukimpun olinkin hakenut täysin tavoistani poiketen jo perjantaina. Hidas aamukahvi, reipas aamulenkki, uuden äänikirjan aloitus ja eiliseltä tähän päivään jätetty lattian ja kylppärin pesu.

Aurinko kurkisteli jo ennen puolta yhtätoista pilvien takaa, ja päätimme lähteä lounaan jälkeen yhdeksänvuotiaan kanssa pyöräilemään. Koska oli kuuma päivä, lupasin myös mereen pulahduksen lenkkimme jälkeen lähirannalla. Iltapäivällä tyyppäsimme Ruissalon uuden Maininki-ravintolan. Viisi kautta viisi. Ihana paikka, hyvä ruoka!

Sunnuntai

Olen maanantaiden lisäksi alkanut pitää sunnuntaipäivistä: niissä on kiva ja vapaa, leppoisa tunnelma. Odottavakin. Uusi lomaviikko on jälleen edessä. Tämän sunnuntain aloitin ystävävi kanssa lenkkeilyllä, jonka jälkeen pakersin kotitreenin ja keittiön siivouksen samaan hikeen.

Ensi viikko on lomani tähänastisista ”kiireisin”, siihen olen varannut eniten ohjelmaa. Ihan pientä mutta kuitenkin jotain.  Maanantaina menen hierojalle, tiistaina tapaan ystävän ja hänen pian yksivuotiaan vauvelinsa ja keskiviikkona edessä on Muumimaailma yhdeksänvuotiaan kanssa. Torstaina menemme lapsen toiveesta jälleen kirjaston pihalle katsomaan koko perheen TarinaTurinaa.

Muuten seikkailumme ovat ensi viikollakin varsin extempore-tyylisiä.

Tähän on tultu.

Minna