Minulla on ollut käytössäni monenlaisia älykelloja tai sen esimuotoja. Olen käyttänyt kymmenen viime vuoden ajan askeleita ja sykettä mittaavaa kevytranneketta, askeleita, sykettä ja kilokaloreita mittaavaa kelloa sekä kelloa, jossa on kaikki edellä mainitut mittarit ja treenitallennus. En koskaan lämmennyt erityisemmin yhdellekään näistä – ne olivat joko vaivalloisia käyttää, vaativat patterit tai tiuhan latauksen, eivät kestäneet vettä tai olivat jollakin tavalla arjessa tiellä.

Mutta nyt. Pohdin liki vuoden, hankkiako uusi – uudenlainen! – älykello. Liitin pohdintani vakavasti siihen, että olin aloittanut treenaamisen enemmän tosissaan ja säännöllisemmin kuin aiemmin, minulla oli aiemmasta poiketen tavoitteita ja halusin haahuilla trendien aallonharjalla ja seurata palautumistani, lähinnä unta.

Puoli vuotta puhuin viikoittain kellosta ääneen ja puntaroin sen hankkimista perheen ja ystävien kesken. Viime marraskuussa tein päätöksen: kello on hankittava. Mies otti kopin heti päätöksestäni ja kysyi, eikö tämä olisikin oiva joululahja. No olisi! Tiesin haluavani Polarin kevyimmän älykellon, Igniten.

Ja siihen olen ollut enemmän kuin tyytyväinen.

Jouluaattona säädin asetuksia kieli keskellä suuta, joulupäivänä tein kuntotestit ja kolmen vuorokauden kuluttua unen seuranta alkoi tuottaa dataa. Paras ostos ja lahja aikoihin. Pahin pelkoni siitä, että kello olisi sopimaton minulle, tiellä arkisissa toiminnoissani tai häiritsevän iso, karisi heti ensimmäisten päivien aikana. Kelloa ei oikeastaan edes huomaa. Toinen pelkoni liittyi koukuttumiseen, siihen, että alan tuijottaa ja kuunnella liiaksi kelloa enkä omia tuntemuksiani, tahtoani ja palautumisen tunnettani. Sekin pelko kariutui melko varhaisessa vaiheessa.

Unen seurannassa Polar on ollut erikiva: kun tavoite unen määrälle on asetettu ja kolmen yön aloitussessio läpikäyty, alkaa kello ainakin minulle riittävällä tasolla rekisteröidä ja tulkita unta, unen määrää, laatua ja palauttavia ominaisuuksia. Uni ja autonomisen hermoston (autonomic nervous system eli ANS) aktiivisuus ovat tunnetusti hyviä palautumisen mittareita, ja niitä Polarin kello rekisteröi.

Pidin ensimmäisen kuukauden myös omaa unen seurantaa. Lähinnä siksi, että vahvistan ajatustani siitä, että kello saattaa joskus antaa ns. väärää dataa. Se saattaa kertoa, että yöllinen uni on ollut kaikkinensa heikkoa, ANS-seuranta on punaisena ja uniaika vähäinen. Uni ei ole ollut palauttavaa, vaikka itsestä tuntuu, että on nukkunut varsin hyvin ja pitkään. Tai tosin päin: herätessä on varma, että yö on ollut kauhea, levoton ja lyhyt, mutta kello vilkkuu vihreällä. Tällöin pitää muistutella, että a) kello on saattanut olla huonosti ranteessa, b) kello on laite ja c) erilaiset päivät, illat, yöt ja hormonivaiheet vaikuttanevat erityisesti uneen ja lepoon, aamuöihin ja pitkiltä tuntuviin heräämishetkiin (kellon mukaan ne ovat vain muutamia minuutteja…).

Älykellon ja oman seurannan tarkastelussa voi havaita, että 90 % havainnoista ja merkinnöistä ovat samankaltaiset. Kello ja oma ajatus kertovat samaa taakse jääneistä öistä.

Ne 10 % merkinnöistä, joissa on merkittäviä eroavaisuuksia, ovat tavallisimmin oman uniarvion ja kellon kertoman unen erimielisyyksiä. Kuten yllä mainitsin. Muita eroavaisuuksia ovat aiheuttaneet mm. kellon sijaitseminen väärässä kohdassa rannetta, käden asento, yöllinen levottomuus (kello kertoo, ettei neljän tunnin uniaika ole täyttynyt, vaikka nukuttu on liki seitsemän tuntia) ja akun tyhjentyminen.

Mitä kello sitten kertoo omasta unestani?

• Nukun seitsemän tunnin tavoitemäärän 85 prosenttisesti. Viikolla tämä voi vaihdella, mutta viikonloppuisin uni on usein tasolla ”hyvä”.
• Nukun palauttavasti suurimman osan öistäni. ANS-tila on vihreällä!
• Unisyklini ovat riittävät (4-6 yössä), syvää unta on tarpeeksi (n. 15-20% koko unesta), REM-unen määrä on riittävä ja viitearvoissa (20-25%), kevyttä unta on suurin osa unesta. Kuten pitääkin.
• Öinä, jolloin Rem- ja syvän unen määrä ovat alakanttiin, huomaan sen olossani. Onneksi näitä öitä ei ole edes viikoittain.
• Unen tasoni on usein ”hyvä”, joskus myös kohtalainen. Kohtalaiseen olen myös tyytyväinen, keho ja mieli kertovat tällöinkin palautumisesta.
• Heikompien öiden jälkeen olen lisännyt seuraaviin päiviin ulkoilua, liikuntaa ja palauttavia hetkiä (lukemista, kävelyä, lapsen kanssa oleilua, kevyttä siivoilua jne.) ja vähentänyt somettamista.
• Hengitystiheyteni on 12-14 ja sydämen syke 32-66 välillä. kaikki normaaleja tuloksia!
• Nukahdan usein klo 22.50-24 välillä ja herään (kunnolla) 6.15-7.30 välillä. Joskus viikonloppuisin vasta 8.30.
• Minulla ei juurikaan ole pitkiä unen aikaisia heräämisiä, pisin herääminen on ollut kahdeksan minuuttia… Se on kyllä tuntunut iäisyydeltä. Tavallisesti näitä ei ole tai ne ovat kahdesta minuutista neljään minuuttiin.
• Yöllinen uneni on yhtenäistä niin kellon kuin itsenikin arvioimana.

Sanotaan – tai lähinnä minä sanon  itselleni – että hankinta on ollut hyvä, jos sille on käyttöä ja se vastaa johonkin todelliseen  tarpeeseen. Lisäksi perustelen hyvää ostosta sillä, että jos toistuvasti esinettä tai asiaa katsoessani ajattelen ”voi että ku kiva tää on”, on selvää, että hankinta on perusteltu ja tarpeellinen. Ja se vastaa siihen, mitä siltä haettiin. Se toimii.

Suosittelen.

Tähän on tultu.

Minna