Top 10 lempiasiaani kotona

Olisi mielettömän kiva kirjoittaa, että olen aina ollut tyyppi, joka viihtyy kotona. En kuitenkaan kirjoita niin, sillä se olisi vale. Olen ollut aina eläväinen ja liikkuvainen ja kaivannut arkeen uusia ympäristöjä ja ihmisiä sekä mielekästä tekemistä. Koti on ollut minulle paikka huokaista ja käydä kääntymässä: syömässä, nukkumassa, hiukan siistimässä paikkoja ja pesemässä astioita tai pyykkejä. Jonkinlainen etappi.

Jokin kuitenkin muuttui, kun ikää ja perhettä karttui. Kodista tuli yksi lempipaikoistani ja turvasatamistani, ja yhtäkkiä kotitekeminen kelpasi tekemiseksi ja aloin viihtyä kotosalla. Jopa kaivata kotiin. Missä ikinä meninkin. Yhtäkkiä täysekstrovertistä kehkeytyi ensin ambivertti ja sittemmin jonkinlainen sosiaalinen introvertti. Jos joku olisi 18-vuotiaalle Minnalle kertonut, että tässä on elämäsi muutosjatkumo, olisin nauranut – niin varmaan! Mutta tähän on tultu. Ja siksi päätinkin kertoa teille viisi lempiasiaani kotona.

Maisemaikkuna ja kukka pöydällä
Maisemaikkunan maisema

Top 10 lempiasiaani kotona

1 Aamuhetki keittiössä. Se hetki, kun herätyskello on soinut, olen noussut sängystä, valetanut keittiöön, ladannut kahvinkeittimen ja verrytellyt niska-hartiaseutuni. Kahvi alkaa tuoksua, voileivät ovat paahtimessa ja koko päivä vielä edessä. Kukaan muu ei ole vielä noussut sängystä. Tämä on päivän paras hetki. Se on myös yksi lempihetkistäni kotona. Sen kruunaa joidenkin (kesä)aamujen aurinko, joka siivilöityy sälekaihtimien välistä keittiöön ja kahvikuppiin, jossa on höyryävän kuumaa juomaa.

2 Maisemaikkuna. Sanoisin, että kotimme ehdoton vetonaula on olohuoneen iso maisemaikkuna, johon en taida kyllästyä ikinä. Se on kuin taulu, joka muuttaa muotoaan vuodenaikojen mukaan.

3 Sohvannurkka. Nautin usein vapaapäivinä kahvikupposen sohvannurkassa. Jokin pieni herkku kahvin kanssa, hyvä kirja tai aikakausilehti mukaan, ja saan aikani kulumaan kivasti sohvalla. Samalla näen maisemaikkunasta ulos. Olen tässä omassa ylhäisessä seurassani, joskus saan perheen mukaan kahvihetkeen.

Sohvannurkka
Minna lojuu sohvalla
Taulu

4 Ruokailutilan taulu. Pidän kauniista asioista, ja tämä Sanna Suomelan meille tekemä taulu on juuri sellainen. Se sopii paikalleen täydellisesti, on väreiltään yhtaikaa seesteinen, neutraali ja raikas. Jos pöydän Urna-maljakossa (sekin on tällä listalla muuten!) on kukkia, rakastan taulumaisemasta vielä enemmän.

5 Näkymätön Ninni -muumimuki. Olen varmasti jonkin sortin materialisti nostaessani listalle yhden lempimukeistani, mutta kun se on yksi lempiasioistani. Näkymätön Ninni on muumimukeista minulle rakkain ja tärkein. Pidän myös Tove Janssonin Näkymättömän Ninnin tarinasta. Mukissa on kaikki kohdillaan, värit, kuvitus, tarina, ja siitä juon melkein aina sunnuntaiaamukahvini.

6 Urna-maljakko. Jatkan materiaalilla. Marimekon Urna-maljakko oli pitkään unelmalistallani. Nyt minulla on se, ja olen onnellinen siitä. Kun täytän sen kukilla, olen vielä onnellisempi.

Kukkia Urna-maljakossa

7 Puhtaat lakanat. Ja siisti koti noin yleisestikin. Mutta puhtaissa lakanoissa juuri siivotun kodin tunnelma korostuu. Nautin!

8 Iltapala. Pidän kotona olosta siinä määrin, että pidän myös kotiruoasta. Kotiruoan kirkkainta kärkeä edustaa iltapala (aamupala heti kakkosena tai jaetulla ykkössijalla). Iltapala on runsas, ja syön sen mahdollisimman myöhään, jotta jaksan nukkua yön. Kaksi oikeasti isoa ja paahdettua (eli puolikas ruisreikäleivästä, molemmat puolet) ruisleipää kaikilla täytteillä. Teetä iso mukillinen kylkeen. Parasta.

9 Itse keitetty kahvi. Olen oikea kahviloissa kouluaja ja nautin siitä, että saan juoda kahvini a) kuumana, b) tuoreena ja c) ei-yhtään-liian-tummana. Pieni maitotilkka mukaan ja avot. Sitten tulee se mutta. Minusta kahvilakahvit yltävät vain harvoin sille tasolle, johon olen kotona tottunut. Itse keitetty kahvi on minusta parasta. Pannujauhatusta suodatinkahviksi, Kulta Katriina merkiksi ja Mocca Master keittimenä. Siinä on hyvän kahvin salaisuus.

10 Piilossa oleva kodinhoitohuone. Siinä kaikki. Pyykkistressiä on huomattavasti vähemmän, kun kodinhoitohuone ei ole yläkerrassa ja/tai näkyvissä. Siellä saavat puhtaat pyykit lojua rauhassa viikkaajaansa odottamassa.

    Tähän on tultu.

    Minna

    Puheenaiheet Sisustus Oma elämä Ajattelin tänään

    Syyslomaviikon parhaat kuvina

    Olipa palauttava ja mukava lomaviikko. Siinä tärkeimmät kuulumiset tältä viikolta. Vietimme neljätoistavuotiaan kanssa syyslomaviikkoa kotosalla. Mitään sen ihmeempää emme tehneet, emme vaihtaneet maisemaa tai olleet suunnitelleet mitään extraa. Olimme, elimme ja vietimme pääasiassa extempore-aikaa. Lapsen yleisurheilutreenit ja omat treenini olivat oikeastaan ainoat sellaiset menot ja tekemiset, jotka oli ohjelmoitu allakoihin. Muutaman journalistijuttukeikan tein, mikä oli mieltä virkistävää. Kumman nopeasti päivät kuluivat aamuista iltoihin. Torstaina menin sekaisin viikonpäivistä, mikä on sen merkki, että loma on ollut oikeasti loma. Rento ja palauttava loma. Kokosin syyslomaviikon parhaat kuvina.

    Kukkakimppu kädessä
    Koska vietimme edellisen viikonlopun Tallinnassa, hankin viikonloppukimpun vasta syyslomaviikon maanantaina. Se oli oiva aloitus lomalle. Kuten Tallinnan-reissukin: jotenkin tuntui, että arjesta pystyi päästämään irti jo ennen virallista syyslomaa ja virallinen syysloma sujui hyvin ja ilman sen suurempia odotuksia tai menoja. Onneksi olimme matkoilla lomaa edeltävänä viikonloppuna, sen totesin monesti viikon aikana. Tämän viikon kukkakimppu on yksi koko vuoden suosikeistani, en oikein tiedä, mikä siinä viehättää, mutta kokonaisuus on silmää hivelevä.
    Minna vauvana
    Tiistaina oli syntymäpäiväni. Täytin 48 vuotta. Tässä kuvassa olen liki yksivuotias, ehkä kymmenen kuukautta. Neljätoistavuotiaan mielestä olen edelleen ihan samannäköinen. Ja löydänhän minä itsekin tuttuja piirteitä itsestäni… Syntymäpäivä sujui mukavasti: me lomalaiset päätimme extempore piipahtaa Turun taidemuseossa ja keskustakahveilla. Luin paikallislehdestä, että museolla olisi taidepaja ja innostuin siitä niin, että päätimme mennä katsomaan, mistä on kyse. Valitettavasti kyse oli vain värityskuvien puuväreillä värittämisestä museoaulassa. Ei osallistuttu. Kiertelimme näyttelyt ja suuntasimme kahville.
    Taideteos
    Tämä oli lopulta suosikkini taidemuseokierroksellamme.
    Lahjoja pöydällä
    Sain ihania synttärilahjoja: toivomani Marimekon Kaksoset-pussilakanat mieheltäni (hankin ne lopulta kyllä itse ystävämyynnistä, koska ”reitti” lahjan hankkimiseen oli puolison mielestä hankala, vaikea ja työläs. Hän toimi maksumiehenä, ja minä sain toivomani paketin), ihanan kasvikirjan ja Akateemisen kirjakaupan lahjakortin ystävältäni, kukkia (ei kuvassa) toiselta ystävältäni, taulun ja Marimekon pyyhkeet äidiltäni (ei kuvassa), kivoja kortteja ja hyvän mielen.
    Kukka ja kirja
    Olen pitkin viikkoa istahtanut sohvalle ja lukenut ja selaillut saamaani kasvi-/kukkakirjaa. Se on lumoava.
    Sumuisa lenkkikuva
    Koko viikon aamut olivat utuisia ja sumuisia. Kävin päivittäin kunnon sykelenkillä, ennen kuin teimme jotakin yhteistä neljätoistavuotiaan kanssa. Ihailin maisemia ja totesin, että tällainen syksy on minulle ihan jees.
    Sumua puskissa
    Läheinen lenkkimetsikkö ja Katariinanlaakson luontopolun alue olivat taianomaisia usvan peittäminä.
    Värityskuva
    Vaikka emme puukynävärittelystä taidemuseolla pitäneetkään, innostuimme loman aikana uusista värityskirjoista ja tusseistamme. Yllätyimme neljätoistavuotiaan kanssa molemmat, miten rauhoittavaa, palauttavaa ja rentoa tekemistä yhdessä värittäminen voikaan olla. Innostuimme myös hyvistä tusseista, joiden kanssa värittäminen on aivan eri juttu kuin esimerkiksi puuväreillä tai joillakin rempulatusseilla. Tytär on huippuhyvä ja tarkka värittäjä, minä suuripiirteisempi, tätä naureskelimme väritysten lomassa…
    Lasagne
    Kun on aikaa ja jaksamista, on ihan kivakin kokkailla jotain ”vähän enemmän”. Tällä viikolla tein lasagnen, josta riitti kahdeksi päiväksi. Lasagne on lempiruokiani, mutta se päätyy listalle harvakseltaan, koska tekemiseen menee niin paljon aikaa. Tai no, paljon ja paljon… Mutta mukavuudenhaluiselle antikokille lasagne on ruoka, joka vaatii paljon.
    Kahvikattaus
    Torstaina neljätoistavuotias pääsi kummitätinsä kanssa Salon seudulle kurpitsajuttuihin, minä sen sijana suntasin ystävän kanssa synttärikahville Fontanaan. Join perinteisen kahvin ja nautiskelin juustokakkua vadelmakastikkeella. Juustokakku on ehdottomasti kaupungin parhaita! Suosittelen.
    taidenäyttelyn kala
    Perjantaina lähdimme aamulenkin jälkeen katsomaan Runosmäessä sijaitsevaa yhteisötaidenäyttelyä. Aikamatka 20360 oli upea kokonaisuus. Olin pitkään miettinyt tähän tutustumista, nyt sen viimeisellä näyttelyviikolla päätimme vihdoin lähteä aikamatkalle.
    Jokivarsi
    Lauantaina vein neljätoistavuotiaan yleisurheilutreeniin ja suuntasin Aurajokivarsilenkille. Oli kylmä mutta aurinkoinen sää ulkoiluun. Kiersin Tuomaansillan kautta ja nautiskelin kirkko- ja jokimaisemista. Lehtiä on nyt enemmän maassa kuin puissa. Talvi on tulossa.

    Tähän on tultu.

    Minna

    Puheenaiheet Oma elämä Ystävät ja perhe Ajattelin tänään