Tähän on tultu

16.9.2025 minnis

Toivepostaus: Rakas ruokapäiväkirjani – mitä syön viikon aikana?

Olemme jälleen toivepostauksen äärellä. Minulta toivotaan paitsi my day -tyylisiä juttuja myös juttuja siitä, miten pukeudun työssä ja vapaalla ja mitä kaikkea syön tavallisen viikon aikana. Tällä kertaa päätin vastata ruokapäiväkirja-toiveeseen. Kuvasin yhden kokonaisen viikon ajan, mitä syön.

Kuviin on koottuna aamiaiset, lounaat, iltapäiväruoat ja iltapalat muttei välipaloja. Paljastettakoon tässä, että noin kello 13–14 syön aina välipalan. Se voi olla proteiinivanukas, hedelmiä, voileipä, kalkkunaleikettä ja raeujuustoa, porkkanaa, kurkkua ja niin edelleen. Usein keitän myös kahvit. Paljastan myös sen, että aamu- ja iltapalani ovat liki päivittäin täysin samat (kahvia ja teetä en ole kuvannut), ja kyllä, olen tosissani. Eli en ole vain iskenyt samaa kuvaa aina kehiin, vaan minä ihan oikeasti syön samoja ruokia aamuisin ja iltaisin.

Rakas ruokapäiväkirjani – mitä syön viikon aikana?

Ruokailuni ajoittuvat arkisin tavallisesti seuraavasti: aamupala 6.30, lounas 11.00, välipala 13–14, päivällinen 16.30–17, iltapala 20.30–21. Syön siis hyvin säännöllisesti päivittäin. Jos päivään on mahdutettu salitreeni tai ryhmäliikunta, lisään ruokamääriä (etenkin proteiinia) per ateria jonkin verran. Ruokapäiväkirjaviikkoon on mahtunut perusruokia ja perusaamu- ja iltapaloja. Kaksi ravintola-annosta, molemmat tämän ns. seurantaviikon aikana lounasannoksia.

Aamu- ja iltapalaleivät — Aamu- ja iltapalaleipiä kuvattuna. Joka päivä liki sama aamiainen ja iltapala, kuvakollaasi osasta näistä.

Aamupalalla syön aina kaksi kauraleipää. Niiden päälle lisään sydänmerkkistä margariinia, paljon 93–95 lihapitoista kalkkunaleikkelettä sekä Polar vähäsuolaisen juuston. Kaiken kruunaa kasa juustohöylällä leikattua kurkunviipaleita. Tuorebasilika on myös ihanaa! Lisäksi kahvia.

Iltapalalla syön (lähes) aina kaksi oikeasti isoa ruisleipää, määrä on liki tuplaten aamiainen. Pyrin panostamaan täysruisleipään, toisinaan menee ns. perusruisleivällä. Päälle samat tykötarpeet kuin aamiaisella, joskus myös tomaattia. Näiden leipien päälle mahtuu tuplamäärä sekä kalkkunaa että juustoa. Niin, ja kurkkua.

Lounaan syön joka päivä. Joskus korvaan kunnon lounaan patonki- tai leipälounaalla, ja se on minusta suorastaan ihanaa. Pidän erilaisista täytetyistä leivistä. Paljon enemmän kuin esimerkiksi karkista, keksitä, pullasta ja niin edelleen. Seurantaviikon lounaslistalle mahtuivat kasvisosekeitto, kalakeitto ja salaatti, kanakeitto ja salaatti, lohisalaatti ja annos dirty kukkakaalia, itsetehty kanasalaatti kahdesti. Niistä toiseen panostin, toiseen en… Kerran nautiskelin Saarioisten pinaattikeittoa. Keittojen kanssa syön usein salaattiannoksen ja jotain proteiinia, esimerkiksi raejuustoa.

Päivällisen syömme usein perheen kesken. Seurantaviikolla ruokalistallamme oli spagettia kahdesti (kyllä, usein on, ja usein on myös eilisen jämiä jäljellä…), pestopastaa paistetulla broilerilla, tortillapitsoja, makaronilaatikkoa, lohta, perunaa ja sienikastiketta, kermaista kanapastaa spagetista sekä pyttipannua broilerin jauhelihalla. Jokaisella aterialla on aina jonkinlainen salaattitarjoilu. Täytän lautaseni, kuten kuvista näkyy, kokonaan, syön kunnollisia annoksia ja kerään lautaselleni aina liki puolet tai puolet kasviksia tai vihanneksia.

Näiden lisäksi välipalat, joita en kuvannut. Mutta joita joka päivä söin.

Tähän on tultu.

Minna

Avainsanat: arki, arkiruoka, hyvinvointi, perhe, ruoka, ruuhkavuodet

Puheenaiheet Ruoka ja juoma Oma elämä Ystävät ja perhe

Esittelyssä viikon työasut

Maanantaina pukeuduin tähän mustaan Nanson pellavamekkoon. Tuunasin sitä kirpputorilta löytämälläni viiden euron villaneuleella, asusteeksi valitsin Marimekon olkalaukun. Oli ihanan lämmin viikko, ja iltapäivisin pärjäsi kivasti ilman mitään takkia tai neuletta. Musta pellavamekko on yksi ikisuosikkini.

Tiistaina ja keskiviikkona oli opetuspäivät. Ja erityisesti niinä päivinä yritän panostaa pukeutumiseen. Käytän sellaisia(kin) vaatteita, jotka usein ovat hyvin vähällä käytöllä, vaikka ne ovatkin lemppareitani. Pukeuduin näinä päivinä äitienpäivälahjaksi saamaani Marimekon pitkään hameeseen, valkoiseen toppiin ja siniseen farkkutakkiin. Tämä asu on sellainen, jossa koen olevani ”omimmillani”, mikään ei purista eikä kiristä, on helppo liikkua, olla, tehdä ja touhuta. Ja ennen kaikkea opettaa. Jokin tässä saa oloni tuntumaan itsevarmalta.

Kirjoitin syksyn bucket listaani, että uudet farkut pitää hankkia. Ja kas vain ihmettä, keskiviikkona löysin melkein täydelliset farkut iltalenkillä keskustapiipahduksella. Leviksen Rib Cage Wide leg -farkut istuvat hyvin, ovat kivan leveät ja laskeutuvat minulle ainakin hyvin. Lisäksi vyötärö on korkea, mistä juuri nyt tykkään. Haluan ehdottomasti myös tummat tai mustat vastaavat. Näiden kanssa sommittelin valkoisen topin ja viininpunertavan neuletakin. Jatkoon! Kuva on suorastaan kummallinen, mutta sillä mennään. Hah.

Kuten mainitsin alussa, aamukuvauksiss aoli melkein joka aamu melkoinen hässäkkä ja kiireentuntu. KUvat ovat mitä ovat, ja niillä kuvilla, mitä puhelimesta löytyi, täytettiin tämä blogipostaus. Tässäkään pellavahousu-kuvuassa ei näe housujen alaosaa, mutta koittakaa kestää. Asu oli kiva. Mustat leveät Nanson pellavahousut, valkoinen paita ja vaaleanharmaa neuletakki päätyi ylleni perjantaina. Olen tosi huono käyttämään pellavahousuja, mutta jälleen totesin, että kivat ne ovat!

Lauantaikin oli poikkeuksellisesti työpäivä. Vietin sen Turku-Tukholma-piknik-risteilyllä. Alkumatkan tein hankehommia ja julkaisuhommia, takaisintulomatkalla pidin yhden luennon OAJ:n yhteysopettajille työnhyvinvoinnista. Laivalle pukeudun pitkään mekkoon ja mustaan farkkutakkiin (ei kuvassa). Jalkaan oli pakko laittaa kauheat lenkkarit, mutta jännetulehduksen kourissa oleva vasen jalkani ei nyt oikein tykkää muusta (kokopäiväisessä käytössä). Kuvaajakollegani totesi ottamiensa kuvien jälkeen, että ”hei sun tarttis löytää vähän muotoja näihin kuviin, että sä vaan pönötät”, hän on oikeassa. Tätä poseeraamista en kyllä hallitse lainkaan. Tämä pitkä mekko on ikisuosikki, viime vuoden kirppislöytö, joka on ollut kovalla käytöllä.

Olkoon tämä kuva bonuskuva. Laitan siis vielä sunnuntainkin kuvan kehiin, vaikka työasu tämä ei varsinaisesti tällä viikolla ollutkaan. Kirppismekko, sukkikset, musta farkkutakki, Marimekon laukku ja puputennarit olivat ylläni, kun suuntasimme ystäviemme ja kummityttömme kanssa Dennikseen pitsalle.

Tähän on tultu.

Minna