Herkullinen raparperi-toscapiirakka

Näin eräänä kesäisenä päivänä, juuri ennen juhannusta ystäväni somessa ihanan näköisen leipomuksen. Kun tutkin kuvaa ja kuvatekstiä tarkemmin, sain tietää sen olevan raparperi-toscapiirakka. Se näytti ihanalta, ja pyysin oitis ohjeen piirakkaan. Juhannusaattona leivoimme kolmetoistavuotiaan kanssa. Tuunasin hieman muutamia erilaisia raparperi-toscapiirakan ohjeita, ja me kaikki juhannuskahvipöydässä istuneet olimme lopputulokseen tyytyväisiä.

Herkullinen raparperi-toscapiirakka
Raparperi-toscapiirakanpala lautasella

Herkullinen raparperi-toscapiirakka

Tarvitset (10 henkilölle):

  • 4 kananmunaa
  • 2 dl sokeria
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 100 g voita sulatettuna
  • ½ dl maustamatonta rahkaa tai jugurttia
  • n. 600 g raparperia paloina

Toscahuntu:

  • 100 g voita
  • 1 dl fariinisokeria tai tavallista sokeria
  • 200g mantelilastuja
  • 2 rkl vehnäjauhoja
  • 2 rkl kermaa

Tee näin:

Kuori raparperit. Pilko ne noin senttimetrin kokoisiksi palasiksi. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi, kunnes vaahto on vaaleaa ja lisääntynyt tilavuudeltaan. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri keskenään. Lisää jauhoseos munasokerivaahtoon varovasti käännellen, mieluusti siivilän läpi. Lisää lopuksi sulatettu (mutta ei kuuma) voi sekä maustamaton jugurtti/rahka taikinaan ja sekoita tasaiseksi.

Levitä taikina voidellun ja jauhotetun tai leivinpaperilla vuoratun uunivuoan/piirakkavuoan/irtopohjavuoan (n. 24-26 cm läpimitaltaan) pohjalle ja ripottele raparperit tasaisesti taikinan päälle. Paista 175-asteisessa uunissa n. 20-25 minuuttia, jonka jälkeen levitä toscaseos tasaisesti piirakan päälle. Paista vielä 10-15 minuuttia, kunnes tosca on kauniin ruskeaa ja kuplii.

Anna piirakan jäähtyä ennen leikkaamista. Tarjoile vaniljakastikkeen, -vaahdon tai -jäätelön sekä mansikoiden kanssa. Herkullista!

Tähän on tultu.

Minna

Puheenaiheet Ruoka ja juoma Oma elämä Ajattelin tänään

Neljännen kesälomaviikon parhaat kuvina

Ihmeellistä, miten aika lomalla kiitää. Se kiitää etenkin, kun ja jos on tekemistä. Ja erityisesti silloin se kiitää, kun on mielekästä tekemistä. Vaikka säät eivät juuri ole Suomessa suosineet, kaikenlainen mukava puuhastelu on pelastanut lomapäivät. Ja onneksi lomaa on vielä pari kuukautta jäljellä. Että en valita. Neljänteen kesälomaviikkoon mahtui sadekelipuuhaa, kolmetoistavuotiaan kanssa touhuilua, yleisurheilua ja toimitsijan hommia, omaa treeniä, lenkkejä, kodin siivoilua ja saarimökkipiipahdus.

Neljännen kesälomaviikon parhaat kuvina

Pyöräilykuva
Alkuviikko oli sateinen ja harmaa. Kolmetoistavuotias oli ladannut puhelimeensa Crowdsorsa-sovelluksen ja aloitti vieraslajien torjumisen pieniä palkkioita vastaan. Ensimmäisen kerran hän kävi ”saalistamassa” espanjan siruetanoita litran itsekseen, toisella reissulla lähdin mukaan kaveriksi. Saimme tunnissa kokoon litran etanoita. Samalla vietimme yhteistä aikaa ulkosalla ja saimme hieman liikuntaakin aamupäivään.
Yleisurheilukenttä
Tiistaina kolmetoistavuotiaalla oli SeuraCup-kisat Naantalissa. Hän kisasi sadan metrin pikajuoksussa ja 4 x 100 metrin viestissä Tytöt 15 -sarjassa. Minula oli toimitsijavuoro seiväspisteellä. Onneksi olin kirjurin roolissa, pääsin katoksen alle. Koko tiistai-iltapäivän satoi, ja iltaa kohti sade vain yltyi. Ei mikään kivoin keli urheilijoille. Jos kellekään. Mutta. Kolmetoistavuotias teki ennätyksensä yksilösuorituksessa ja lisäksi heidän joukkueensa voitti viestissä kultaa. Siitä otettua kuvaa en saanut julkaista.
Torikahvit
Yhtäkkiä kaiken sateen ja koleuden jälkeen paistoi aurinko. Se paistoi tasan päivän, mutta nautin joka ikisestä hetkestä: ensin kävelin keskustaan, sitten istuin ystäväni kanssa toista tuntia torikahvilla paisteessa ja iltapäivällä join kahvit omalla terassilla. Luksusta!
Juhannusruusu laiturilla
Perjantaina suuntasimme saarimökille. Keli oli suhmurainen ja viileä, mutta oikeanlaisella varustuksella kaikki oli oikeastaan ihan jees. Oikea varustus tarkoittaa tässä kohtaa tuulitakki-tuulihousut-yhdistelmää. Ja niiden alla minulla oli toki pitkät legginsit, toppi ja ohut neule. Tarkenin. Mökillä on kieltämättä ihan kaunista ja mukavaa. Etenkin silloin, kun tekemistä riittää – ja nyt riitti.
Kolmetoistavuotias riippumatossa
Kolmetoistavuotias asetti riippumaton paikoilleen heti, kun pääsimme perille saareen. Siinä illan kuluessa aurinkokin alkoi yhtäkkiä paistaa hetkittäin.
Björkön pelto
Lauantaina teimme retken läheiseen Björkön saareen. Söimme sen pienessä ”saaristolaisravintolassa” pitsat ja ihailimme samalla maisemia.

Tähän on tultu.

Minna

Puheenaiheet Oma elämä Ystävät ja perhe Ajattelin tänään