Eihän siitä ole kuin tovi, kun kirjoitin, että ihan tavallinen elämä on hyvää. Ja niinhän se on. Eräänä aamuna työmatkalenkillä pohdin, mikä kaikki arjessa sitten on sellaista, jonka voisin vaihtaa pois. Sellaisia tilanteita, asioita tai ilmiöitä, joita ilman voisi oikein hyvin elää. Siinä aamuauringon paisteessa keksin viisi ainakin melkein kaikkein ärsyttävintä asiaa arjessa.

Arjen inhokit top 5

1 Kuntosalin pukuhuone. En tiedä mitään niin inhottavaa, ällöttävää, nahkeaa, nihkeää ja yököttävää kuin kuntosalin pukuhuone. Kun nyt olen alkanut uudelleen käydä salilla personal trainerin kanssa ja cross training -ryhmätunneilla, olen eniten kauhuissani pukuhuoneesta. Sen hajuista, ilmasta ja meiningistä. Kun avaan oven, nahkean hikinen tuhannen saippuan, deodorantin ja hajuveden tuoksu pöllähtää päin kasvoja.  Joku pyllistelee kenkähyllyllä, toinen kiskoo kenkiä jalkaan kumarassa suoraan oven edessä.

Seuraavaksi joku kolmas pyllistelee pukukaapillaan alasti pyyhe käsissään tai hiuksissaan ja minun tulisi puikkelehtia siitä sivusta vain nopeasti vapaalle kaapille. Vapaata kaappia on vaikea löytää, koko ajan joku vaeltaa tai seisoskelee jossakin, joku föönää hiuksiaan keskellä käytävää peilin edessä, samasta peilistä näkee toisen peilin kautta suihkussa olijat, on kuuma ja vessat ovat varattuja. Kun vihdoin löydän kaapin, riisun ja pääsen jotenkuten siirtymään ovesta ulos ja salille ja tunnin jälkeen salilta takaisin pukuhuoneeseen, sama meno jatkuu. Kaiken kruunaa se, että vaikka meitä olisi sadan hengen pukuhuoneessa kaksi naista, kaappimme ovat joko vierekkäin tai päällekkäin. Äkkiä pois!

2 Aina täynnä oleva ja epäkäytännöllinen roskiskaappi. Siinä kaikki. Kuka ihme on suunnitellut sellaisen roskiskaapin, jonka avattuaan pitää kumarrella, jotta saa roskat ämpäriin? Ja kun roskis on täynnä (aina on), roskat ottavat kiinni ylemmän kaapin tai laatikon alaosaan. Eikö olisi huomattavasti järkevämpää sijoittaa tämä kaappi ja roskasanko toisin? Tai jos meillä asuisi oikein aktiivista roskienviejäsakkia, tämä voisi joltain osin ehkä toimia paremmin. Vähän kyllä tohdin epäillä.

3 Liian pienissä sukkahousuissa on reikä. Tässä on kaksi aivan kamalaa asiaa: liian pienet sukkahousut ja reikä sukkahousuissa, tavallisesti oikean isovarpaan kohdalla. En ole koskaan pitänyt sukkiksista, ja jos ja kun niitä on silloin tällöin pidettävä, hankin ainakin kokoa omaa todellista kokoani isommat sukkikset. Jäätävintä on, jos ne jäävät nafteiksi haarakohdasta tai niitä pitää koko ajan vetää ylemmäs tai jos vyötärönauha puristaa. Ja kun kiireessä etsii sopivia sukkiksia, sopivimmissa on usein reikä. Parsia en osaa. Hankala on.

4 Jonottaminen. Jonottaminen. Jonottaminen. Etenkin jonoissa, joissa vatuloidaan ja ihmetellään, vaihdetaan sittenkin toisenlainen purkkapussi, hedelmätkin on jäänyt punnitsematta. Kahvilajonossa heilutaan vitriinin edessä eikä osata päättää, kaupassa sahataan kärryn kanssa juustotiskillä edestakaisin – mikä olisi paras juusto? Ottaisiko Oltermannia vai Polaria? Vaikea valinta, tiedän, mutta jos kärryjen taakse alkaa muodostua jonontapaista, valitse nyt jompikumpi! Jaksan tietyllä tavalla pitkäpinnaisena ihmisenä jonottamista jollakin tasolla, jos jono kulkee ja jonon syy ei ole esimerkiksi kaupan tai kahvilan työntekijöiden välinen vuorovaikutustilanne vapaapäivän vietosta asiakastilanteessa.

5 Ruisleipä repeilee ja kahvi ehtii jäähtyä. Nyt olen ensimmäisen maailman ongelmien äärellä, tiedän. Mutta. Minä rakastan erilaisia ruisleipiä ja syön niitä aina iltapalalla kaksi (oikeasti) isoa palaa. Jos ruisleipä, jonka voi halkaista tai katkaista jollakin tavalla, repeää tai repeilee halkaisu- tai katkaisuvaiheessa, olen äärirajoilla. Ja toinen tilanne, jossa on kestämistä, on se, että kahvi ehtii jäähtyä tai se on jo valmiiksi aivan liian jäähtynyttä. Tämä koskee etenkin kahvilakahvia. En. Voi. Sietää. Sitä.

On vielä kuudeskin. Se on se, että kun kuvittelee työpäivän, lenkin, treenin, vanhempainillan ja kaupassa käynnin jälkeen, että ah, nyt teen iltapalan ja olen vain, niin kuvitelma sortuu heti eteisessä: edessä olisikin vielä huomiseen (unohdettuun) kemian kokeeseen kysely, siilien hoitaminen, keittiön siivous ja pyykkien ripustus. Niin siis kuudes on oikeastaan se tunne, joka juuri tästä hetkestä syntyy.

Tähän on tultu.

Minna