Tag: elämä

Seuraa kertomus siitä, miten valmistuin tohtoriksi ja kuinka selvisin väitöksestä. Seuraa toivepostaus. Toive esitettiin minulle jo viime joulukuussa, mutta julkaisukalenteri – kyllä, minulla on julkaisukalenteri! – antoi myöden vasta nyt. Väittelin filosofian tohtoriksi Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta, kansanterveystieteen alalta toukokuussa 2020. Se oli seitsenvuotisen matkan huipentuma, yhdenlaisen aikakauden päätös. Yksi suurimmista unelmista kävi toteen. Tohtorikoulutukseni […]

Tämän viikon parhaisiin ylsivät aivan ehdottomasti Armeijaan lähteneen etävalatilaisuus ja kaikin puolin ihan tavallinen, jopa jouheva arki. Paukkupakkaset, lumi ja tutkimusartikkelin julkaisu saivat mielen hyväksi ja hymyn huulille. Toisinaan (totta puhuen päivittäin) tuntui, että päivät alkavat ja loppuvat ja niiden sisältö on aivan samanlainen joka ikinen päivä. Noin suunnilleen. Illalla tietää, mitä aamulla tapahtuu, aamulla […]

Mikä minun ja meidän elämäämme ohjaa? Ollaan isojen kysymysten äärellä. Aiemmin olen pohtinut yhdeksänvuotiaan kanssa syntymää, kuolemaa ja sitä, onko Jumala olemassa. Tällä kertaa keskustelimme elämää ohjaavista arvoista ja periaatteista. Teimme sen harrastuskyyditysmatkalla. Olen aiemmin käynyt vastaavia keskusteluja nyt 21- ja 20-vuotiaiden poikiemme kanssa. Heidän kanssaan tosin vasta teinivuosina. He osallistuvat nykykeskusteluumme lähinnä naureskelemalla minun […]

Palaa. Useinkin. Kiitos kysymästä. Olisi ihanan idyllistä vastata, että kun omaa positiivisen elämänkatsomuksen ja hymyilee päivittäin, ei hermostu koskaan mistään. Mutta totuus on toisenlainen. Pinna palaa, ja sitä ei ole ulkopuolistenkaan vaikea huomata. Se palaa, jos suunnitellut asiat eivät suju, kuten pitäisi tai kuten oli ajatellut. Se palaa, kun joku tai jokin on liian hidas […]

Viikko oli edeltäjäänsä huomattavasti leppoisampi. Tai pitäisikö sanoa, että kaikenlainen tekeminen oli vähemmän tahmeaa kuin viime viikolla… Se johtui varmasti monestakin asiasta: työtehtävien suhteen vallitsi mukava hallinnan tunne, siirtymät työtehtävästä toiseen olivat riittävät ja vapaa-ajalla tapasin ystäviä, liikuin ja sain luettua uutta äänikirjaa. Viikon parhaat -listauksen ykköseksi taitaakin kivuta äänikirja. Luen Eeva Koulun ”Korkeintaan vähän […]

En muista, koska olisin nauranut niin paljon kuin eräänä vapaapäivän aamuna lukiessani Twitteriä. Twiittaaja pyysi verkostoaan vastaamaan twiittiinsä kuin se olisi julkaistu sosiaalisen median kirpputoriryhmässä. Aamukahvi jäähtyi ja sain hikan. Tällaista se on ihan oikeassa Facebook-kirppiselämässä yhtään liioittelematta. Olkaa hyvät. Voitteko tuoda sen tänne Takakälviälle samaan hintaan? Ja kantaa kuudenteen kerrokseen (hissi on rikki) ja […]

Kokosin viikon parhaat pohtimalla sen antia myönteisinä ja kielteisinä (anteeksi, kehitettävinä) tapahtumina. Plussina ja miinuksina. Viikko on ollut tahmeampi kuin edeltäjänsä, siihen on liittynyt paljon pohdittavaa, kiirettä – tai ainakin kiireentuntua – tekemistä ja menemistä. Koronakaudella meneminen on lähinnä menemistä keittiön, olohuoneen, työhuoneen, kylpyhuoneen ja makuuhuoneen välillä. Välillä suunnataan ystävälenkille, kuskataan lapsi harrastukseen ja piipahdetaan […]

Luin vähän aikaa sitten psykologian teosta, jossa kuvattiin elämän totuuksia. Kuvauksissa mentiin melko syvälle, ja välillä mietin, koskettavatko kaikki kirjatut totuudet edes minua. Opuksessa puhuttiin anteeksiannosta, hyvyydestä ja nöyryydestä. Kaksi totuutta sen sijaan mielsin heti sopivaksi niin itselleni kuin koko ihmiskunnalle: 1) kiire ei ole sama asia kuin tuottavuus ja 2) ihminen elää sellaista elämää, […]

Lienee selvää, että viikon puhutuin ja kuvatuin, samalla koko talven odotetuin hetki oli, kun Varsinais-Suomikin sai ylleen lumipeitteen. Parasta oli, kun Pekka Pouta lupasi, ettei lumi ole kovin katoavaista sorttia – saisimme nauttia siitä ja pakkasista ainakin 10 päivää säätiedotuksesta eteenpäin. Nyt kun katson puhelimen säätietoja, lupaa se edelleen miinusta koko maahan. Mahtavaa! Eikä se […]

Tämä on tämän vuoden ensimmäinen viikon parhaat -kooste. Tai oikeastaan vuoden ensimmäisen kokonaisen viikon ensimmäinen kooste. Viikko on ollut varsin mukava, mennyt joutuisasti ja tarjonnut sekä parastaan että pahintaan. Yllätyin, miten nopeasti sitä tajuaa taas olevansa työn äärellä ja sopeutuu vallitseviin arkiolosuhteisiin. Arki on minusta ollut aina ihan parasta: arki on rutiineja, selkeitä kuvioita ja […]