Tag: lapset

Kesäkuu vaihtui heinäkuuksi, vaikka tuntuu, että loma on vasta aluillaan. Kun on mukavaa tekemistä, aika kuluu yllättävän nopeasti. Yhtäkkiä on aina ilta. Kokosin viikon parhaat tällä viikolla yleisön toiveesta viikon valintoina. Ottaisiko kotikahvin terassilla vai latten lempikahvilassa? Valitsin latten kaikkien yllätykseksi. En tiedä, nautinko mistään niin paljon kuin kiireettömästä päiväkahvi- tai lounashetkestä Aurajokivarressa. Siinä sitä […]

Niin, meillä on usein (ellei aina) spagettia. Sen kanssa jauhelihakastiketta, joskus villisti jotain broilerista ja kauden kasviksista. Ruokaboksi on pelastanut kiireisen arkemme jo melkein vuoden ajan, mutta niinä viikkoina, kun olen joko unohtanut tilata boksin tai jättänyt sen (jostain kummallisesta syystä) harkiten tilaamatta, keittiössämme vaeltaa ruoanlaitosta ahdistunut perheenäiti. Se sellainen, joka kokkaa joko spagettia, siskonmakkarakeittoa […]

Työpaikkani Messissä (intranet) on blogi, johon työntekijät saavat vapaasti kirjoittaa eri aiheista ja joihin lukija saa painaa tykkäyksen ja kommentoida halutessaan. Matalan kynnyksen kirjoitusalusta, josta useimmiten löytää varsin mukavaa, koskettavaa, kiinnostavaa ja ajatuksia herättävää luettavaa. Niin nytkin. Eräs minulle tuntemattomampi kollega oli kirjoittanut hienon ja minua liikuttaneen jutun keskeneräisyydestä, siitä miten hänen hermonsa eivät tahtoneet […]

Viimeinen kokonainen työviikko ennen kesän vapaajaksoa on lopuillaan. Tammikuussa sitä ajattelee, että kesäkuun ensimmäisen viikon minä pyhitän kirjallisille töille, arvioinneille ja lukujärjestysten räätälöinneille. Otan vähän kevyemmin. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla sitä huomaa, että viikko on ammuttu niin täyteen olennaisia ja pakollisia työtehtäviä, että hirvittää. Se siitä kevyemmästä työviikosta… Kysyin sosiaalisessa mediassa, millä tavoin koostaisin viikon parhaat. […]

Viikko on ollut (täysin) edeltäjiensä kaltainen: kiireinen ja työntäyteinen. Kun kotia katselee, se on myös ollut ruuhkavuosissa tarpovalle melko sotkuinen. Onneksi on kesäkuu ja kesäiset kelit! Kokosin viikon parhaat -postauksen tällä kertaa runontapaisena. Kun jää arjen jalkoihin. Kun Wilma unohtuu katsoa. Lapsen uintireissu tulee yllätyksenä. Viimeisellä hetkellä sitä antaa lapselle luvan kävellä rannalta kotiin. Uida. […]

Näin kysyttiin taannoin Twitterissä. Kysymys oli mielestäni hyvä ja tietyllä tavalla erilainen. Melko usein onnellisuudesta kysytään vain, mistä on onnellinen juuri nyt tai mikä tekee  onnelliseksi. Näihin olisi myös huomattavasti helpompi vastata kuin siihen, mitä näkee ollessaan onnellinen. Pohdin kysymystä pitkään ja hartaasti. En vastannut siihen oitis, vaan halusin selvittää asiaa ensin itsekseni – ja […]

Viikko on ollut työntäyteinen ja kiireinen, paikoin jopa ahdistavan täynnä kokouksia, hankepalavereja, yhteistyötapaamisia, opiskelijaohjauksia, opinnäytetöiden arviointeja ja erilaisissa järjestelmissä poukkoiluja. Tarjoan kahvit tai pitsat tai melkein mitä tahansa sille, joka kehittää tietojärjestelmän, jossa on integroituna kaikkien (k a i k k i e n) työssäni tarvittavien järjestelmien ominaisuudet ja mahdollisuudet. Koska viikkoon mahtunut paljon ja […]

Viikko on ollut kiireinen, ja opettajan työn ruuhkahuippukausi on alkanut. Itse pidän ruuhkahuipuista tiettyyn pisteeseen saakka ja lyhyinä setteinä kerrallaan. Kiire, stressi ja pakko ovat tunnetusti parhaita motivaattoreita moneen! Kiireiseen viikkoon on onneksi mahtunut myös 21.-vuotishääpäivä sekä monen monta hyvää uutista ja onnistumista – on ollut syytä hymyyn. Kokosin viikon parhaat tällä kertaa muistiinpanoina. Tätä […]

Uskokaa tai älkää, seuraa kertomus siitä ajasta, kun minulla oli lemmikki. Ines-kani. Lemmikkiaihe tai -keskustelu sai alkunsa, kun yhdeksänvuotiaamme eräänä päivänä pyysi saada lemmikkiä. Onneksemme (?) hän ei sitä voi saada, sillä mies on voimakkaasti allerginen kaikille eläimille. Sen sijaan minä sain. Olin kymmenvuotias, kun äitini heltyi hankkimaan minulle vuoden painostuksen ja jatkuvalla syötöllä eläimistä […]

Korona-arki on melko yksitoikkoista: arjen kuviot alkavat toistaa itseään, tekemiset ja menemiset ovat vähissä. En muista, kuka lähi- tai ystäväpiiristäni totesi osuvasti, että tässä ajassa on onnekas, jos kotona on lapsia. Asian tiimoilta käytin sosiaalisessa mediassa vilkasta keskustelua, ja minä nyökyttelin. On onni saada seurata omaa yhdeksänvuotiasta ja hänen elämäniloaan ja -nälkäänsä sivusta. Etenkin, kun […]